Suomessa ajetaan Euroopan raskaimmilla rekkakuormilla: "Alempiasteinen tieverkosto ei kestä"

Metsäalan kuljetusyrittäjien näkemyksen mukaan alempiasteinen tieverkosto ei kestä edes nykyisiä 76-tonnisia yhdistelmiä. Lieksassa kuormattiin puuta lokakuun lopulla. Kuva: Lari Lievonen

Suomessa tehtiin lokakuussa 2013 asetusmuutos, joka mahdollisti liikennöinnin aiempaa raskaammilla ajoneuvoyhdistelmillä. Yhdistelmien suurin sallittu paino nousi 60:stä 76 tonniin.

Samalla Suomi nousi omaan luokkaansa kuljetusten painoissa. Muissa Euroopan maissa sallitaan tyypillisesti 40–44 tonnin maksimipaino. Keski-Euroopan maista vain Alankomaissa on sallivampi laki: rajana on 50 tonnia. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa maksimipaino on 60–64 tonnia, Venäjällä 44 tonnia.

Viiden vuoden kokemusten perusteella muutoksesta on ollut sekä hyötyä että haittaa. Kuljetusyrityksissä muutos on otettu vastaan ristiriitaisesti.

"Nykyinen tieverkko on rakennettu 1960–70-luvulla, jolloin ajettiin 40-tonnisilla autoilla. Alempiasteinen tieverkosto ei kestä edes nykyisiä 76-tonnisia yhdistelmiä, saati sitten painavampia. Ongelmat kärjistyvät sulan maan aikaan", toteaa toiminnanjohtaja Kari Palojärvi Metsäalan kuljetusyrittäjistä.

Hänen mukaansa painavammat rekat heikensivät alan kannattavuutta, kun kuljetusyrittäjät eivät hävittäneet vanhoja autoja muutoksen tullessa vaan kasvattivat 60-tonnisia vähitellen suuremmiksi.

Kuljetusalalle kertyi ylikapasiteettia.

"Nyt olemme päässeet hiljalleen tasapainoon. 68-tonninen rekka on yhä joissain tapauksissa 76-tonnista kustannustehokkaampi, sillä sen kuormatila on suurin piirtein samankokoinen", hän kertoo.

Palojärven mukaan teoreettinen laskelma massan lisäämisen hyödyistä oli yliarvioitu.

"Tieverkostomme on kattava, jos se vain olisi kunnossa. On mahdotonta kuvitella, että kaikkialle pääsisi Suomen oloissa ympäri vuoden. Nykyistä suuremman osan teistä pitäisi kuitenkin olla ympärivuotisessa käytössä."

Uudistuksesta ovat hyötyneet metsäteollisuuden yritykset, joiden logistiikka on tehostunut.

"Massojen nosto alentaa polttoaineen kulutusta kuljetettua tonnia kohden. Meneillään on yli 76-tonnisen kaluston kokeiluja, joissa polttoainetta on enimmillään säästynyt jopa 20 prosenttia", sanoo logistiikkapäällikkö Outi Nietola Metsäteollisuus ry:stä.

Myös ympäristösyyt puoltavat raskaita kuormia, Nietola toteaa. "Kalustokoon kasvattaminen yksi hyvä keino vastata ilmastonmuutokseen."

Metsäteollisuuden toiveena on, että yli 76-tonniset jättirekat hyväksyttäisiin kokeiluvaiheen jälkeen yleisemminkin raskaisiin kuljetuksiin.

Tiepuolen edustajat eivät ole yhtä innostuneita massojen kasvattamisesta.

"Huonokuntoinen tie ja päällyste, jatkuva syksy läpi talven ja kuljetusten isot painot, se on huono yhtälö", toteaa yksityisiä tiekuntia edustavan Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen.

"Painavat autot tekevät yksityisteilläkin tuhoa, kun kunnon talvikantoakaan ei ole ollut. Haastavaa se on", hän sanoo.

"Kun massojen nostoja ja automaattiajon kaltaisia asioita suunnitellaan, pitäisi jo alkuvaiheessa ottaa huomioon, millaista kuntoa tiestöltä tarvitaan, jotta tavoiteltavat hyödyt voidaan saavuttaa."

Lue myös:

Tieisäntä ei tyrmää yhä painavampia kuljetuksia, mutta teiden korjauksista pitää kantaa vastuu (MT Plus - tilaajille)