Luke: Kirjanpainajat ehtivät levitä paikoin metsään, ennen kuin laki määrää viemään puutavaran pois – Metsätuholain eteläisintä vyöhykettä tulisi laajentaa

Metsätuholain A-vyöhykkeeseen kuuluvat nykyisin Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Kuva: Jukka Pasonen

Luonnonvarakeskus Luken tutkijat ehdottavat metsätuholain aluejakoon muutoksia kirjanpainajatuhoriskin pienentämiseksi.

Metsätuholain mukaan 1.9.–31.5. välillä hakattu kuorellinen havupuutavara on kuljetettava pois metsästä ja teiden varsilta tiettyyn määräpäivään mennessä. Tarkoitus on ehkäistä kirjanpainajan tuhoja kuusella ja ytimennävertäjän tuhoja männyllä.

Suomi on jaettu metsätuholaissa etelä-pohjoissuunnassa kolmeen alueeseen, joilla on eri määräpäivät poiskuljetukselle.

Eteläisimmällä eli A-alueella kuusipuutavara on kuljetettava pois 15.7. mennessä, B-alueen takaraja on 24.7. Mäntypuutavaran aikaraja on A- ja B-alueilla sama, 1.7.

A-alueella on lisäksi velvoite kuljettaa pois kesäkuun 1. ja elokuun 31. päivän välisenä aikana kaadettu kuusipuutavara 30 päivän aikana.

A-alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat.

Tutkijat ehdottavat, että osa nykyisestä B-alueesta siirrettäisiin A-alueeseen. Useana vuonna on havaittu, että B-alueella kirjanpainajat ovat levinneet ympäröiviin metsiin ennen lain määräpäivää.

Ilmiön laajuuden selvittämiseksi Lukessa yhdistettiin Luken omia, Suomen metsäkeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen aineistoja.

Selvimmin A-alueeseen liitettäviä alueita olisivat Satakunta, Pirkanmaa ja Etelä-Savo. Viime vuonna ilmoituksia kirjanpainajatuhoista on tullut lisäksi Etelä-Pohjanmaalta sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon pohjoisosista.

”Ongelmallisimmat alueet olivat B-alueen eteläisimmät osat, joilla kuljetuksen nykyiset määräajat olivat suurimman osan tarkastellusta ajanjaksosta jopa viisi päivää myöhässä. Näillä alueilla on havaittu myös paljon kirjanpainajatuhoja", Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin sanoo tiedotteessa.

Selvitys on jatkoa aiemmalle raportille, jonka perusteella Luke ehdotti toissa vuonna takarajan aikaistamista koko B-vyöhykkeelle.

Tutkijat arvioivat, että A-alueen tiukemman aikarajan soveltaminen koko B-alueelle aiheuttaisi puunkorjuun logistiikkaan vuosittain 0,4–1,4 prosentin lisäkustannukset. Aikarajat aiheuttavat tarvetta lisävarastoinnille ja niihin liittyville kuljetuksille. Kustannukset koskevat lähinnä sellupuuta, sillä tukit ja mekaaniseksi massaksi päätyvä kuitupuu kuljetetaan joka tapauksessa nopeasti pois laadun säilyttämiseksi.

Tutkijat ehdottavat metsätuholakiin myös lievennyksiä mäntypuutavaran osalta.

Uusien mittausten mukaan mäntypinojen varastointi aiheuttaa ytimennävertäjän tuhoja vain pinon lähellä. Aiemmat mittaukset ovat ajalta ennen koneellisen puunkorjuun yleistymistä.

Tutkijat ehdottavat, että alle 50 kuution mäntypinot voitaisiin vapauttaa määräajoista, kun nykyisin rajana on 20 kuutiota.

Lue myös:

Luke ehdottaa muutosta metsätuholakiin: Kuusipuutavara pois entistä aiemmin

Kirjanpainajat kuoriutuvat maan keskiosissa ennen kuusipuutavaran varastoinnin lakirajaa – Metsäteollisuus käy huolella läpi Luken ehdotuksen poistopäivän aikaistamisesta