Suomalaiset päättävät itse omista metsistään
Esimerkiksi vesistöjen ennallistaminen on hyvä avaus EU:lta. Metsiin komissiolla ei kuitenkaan ole mitään syytä puuttua, Annika Saarikko kirjoittaa kolumnissaan.
Suomalaiset ovat osanneet hoitaa metsiään menestyksekkäästi jo vuosisatoja. Kuva: Raisa Kyllikki KarjalainenMetsiä koskevat poliittiset päätökset kuuluvat kansalliseen päätöksenteon piiriin. Suomen kuuluu nyt ja jatkossa päättää omista metsistään itsenäisesti. Tästä periaatteesta on syytä pitää tarkasti kiinni suhteessamme Euroopan Unioniin.
Keskustelu metsistä on virinnyt niin sanotun ennallistamisasetuksen takia. On hyvä, että eduskunta, keskustan edustajat etujoukoissa, ajaa EU-komission tekemään ehdotukseen tiukkoja kiristyksiä. Esityksen toinen iso ongelma on Suomelle kaavaillut kustannukset. On täysin epärealistista ajatella, että Suomi laittaisi ennallistamiseen lähes miljardi euroa vuodessa. Tällaisenaan Suomi ei ehdotusta tule missään nimessä hyväksymään.
Tavoite sinällään on kannatettava ja tärkeä, elintärkeäkin. Ennallistamisessa on kyse siitä, että lajien kirjo ei luonnossa vähenisi. Biodiversiteetti, luonnon monimuotoisuus, köyhtyy ja sen estäminen on olennaista myös Suomessa. Komission sorvaamassa ehdotuksessa on hyvääkin, esimerkiksi vesistöjen kohdalla on paljon sellaista, josta olemme samaa mieltä.
Ongelmana ovat metsät. Metsäpolitiikka ei kuulu Euroopan Unionille ja nykymuodossaan asetus rikkoisi tätä meille pyhää periaatetta. Muuallakin olisi hyvä muistaa, että Keski-Euroopan maat ovat hakanneet lähes kaikki metsänsä. Suomi on sen sijaan Euroopan metsäisin maa. Suomi ja suomalaiset metsänomistajat ovat osanneet hoitaa metsiään hyvin. Luonnon ja metsien monimuotoisuutta kohennetaan meillä muun muassa Helmi-ympäristöohjelmalla ja yksityisille metsänomistajille suunnatulla METSO-ohjelmalla.
Olen huolestuneena pannut merkille, kuinka esimerkiksi kokoomuksen europarlamentaarikkoja on livennyt rintamasta.
Nykyisen komission kaudella on tapahtunut selkeä muutos. Aiemmin komissiot olivat melkeinpä pienen maan turva, mutta näin ei enää ole. Nykyisen komission valmistelu on vahvan poliittista ja poissa on aiempien komissioiden rakentava ote. Komission ehdottamat toimet eivät ole reiluja metsistään hyvää huolta pitäneille Pohjoismaille.
Ennallistamisesitys ei ole ainoa EU:ssa vireillä oleva hanke, jossa unioni puuttuu metsäpolitiikkaan. Kestävää pohjoismaista tapaa hoitaa metsiä haastetaan. Muistamme hyvin Euroopan parlamentin äänestyksen uusiutuvan energian direktiivistä – sen missä maalaisjärki kärsi erätappion. On hämmentävää, miten joku voi ajatella, ettei metsäpohjaista bioenergiaa pidä laskea mukaan uusiutuvan energian tavoitteeseen. Totta kai pitää. Neuvottelut EU-tasolla jatkuvat ja meille tavoite on selvä. Maalaisjärki vielä voittaa.
Olisi ensiarvoisen tärkeää, että EU-tasolla Suomi puhuisi metsistä yhdellä, yhteisellä äänellä. Nyt näin ei ole. Olen huolestuneena pannut merkille, kuinka esimerkiksi kokoomuksen europarlamentaarikkoja on livennyt rintamasta. Myös hallituksen EU-kantojen on kritisoitu olevan vesittyneitä. Keskustasta tämä ei ole kiinni. Olen kannustanut pääministeriä ja pääministeripuoluetta rohkeuteen ja selkeyteen EU-linjassa.
Suomessa on 600 000 yksityistä metsänomistajaa ja noin 60 000 suomalaista saa elantonsa metsästä. Vientivetoisen taloutemme vientituloista viidesosa tulee metsäteollisuudesta. Metsä on tärkeä lähes jokaiselle suomalaiselle. Mökkeilemme, metsästämme, marjastamme, sienestämme. Minä luotan suomalaiseen metsäosaamiseen, metsän omistajaan ja metsäteollisuuteen. Suomalaiset päättävät itsenäisesti metsistään – nyt ja tästäkin eteenpäin, siitä pidämme huolen.
Kirjoittaja on valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
