Lounaassa käynnistyy mittava peurajahti

Suomen valkohäntäpeurojen kanta on kasvanut varsinkin Lounais-Suomessa niin suureksi, että kantaa yritetään nyt rajoittaa myöntämällä entistä enemmän kaatolupia.

Suomen riistakeskus suosittelee, että valkohäntäpeurojen metsästystä suunnataan tuottaviin naaraisiin.

”Aikuinen valkohäntäpeuranaaras voi saada jopa kolme vasaa vuosittain”, riistakeskuksen tiedotteessa todetaan.

Koko maahan valkohäntäpeuran kaatolupia myönnettiin syyskuussa alkavalle metsästyskaudelle 25 800 kappaletta. Viime vuonna lupia annettiin 22 885 kappaletta.

Yhdellä hirvieläinluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Jo vuosia lounaisessa Suomessa on myönnetty peuralupia moninkertainen määrä hirvilupiin verrattuna. Esimerkiksi Varsinais-Suomen peuratihentymien harvennukseen myönnettiin nyt yli 8 300 lupaa ja hirvilupien määrä on runsaat 1 300.

Myös Satakunnassa, Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä on peuranmetsästäjille tulossa paljon töitä.

Myös hirviä on lupa ampua enemmän kuin viime vuonna. Hirvenpyyntilupia myönnettiin 37 431 kappaletta. Viime vuoden lupamäärä oli 33 519.

Hirvenmetsästyksessä on riistakeskuksen mukaan kaadettu suhteellisen paljon sonneja, joten nyt hirvikannan rakennetta koetetaan korjata suuntaamalla metsästystä naarashirviin.

Esimerkiksi Etelä-Savon alueella metsissä asusti yhtä sarvipäätä kohden kaksi naarashirveä. Lähivuosina tavoitteena on muuttaa suhdetta niin, että yhtä sonnia kohden savolaismetsissä olisi 1,5 lehmää.

Viime vuonna Suomen teillä tapahtui Liikenneviraston mukaan 1 623 hirvionnettomuutta ja 5 297 peuraonnettomuutta, yhteensä lähes 7000 kolaria. Hirvikolareissa ihmishenkiä menetettiin kaksi ja loukkaantumisia tapahtui 145 kappaletta.

Vuonna 2013 hirvikolareissa kuoli kolme ihmistä. Peurakolareissa ei menehtynyt ketään viime tai edellisvuonna.

Hirvionnettomuuksien määrä on ollut lievässä nousussa viimeksi kuluneina vuosina. Peuraonnettomuudet ovat lisääntyneet jyrkästi; vielä vuonna 2010 oltiin 3000 kolarin vuositasolla.

Sen sijaan hirvieläinten tekemistä metsävahingoista maksettiin viime vuonna selvästi vähemmän korvauksia kuin edellisinä vuosina. Kokonaiskorvaussumma oli noin puoli miljoonaa euroa.

Hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja pelloille ja puutarhaviljelyyn on viimeksi kuluneina vuosina korvattu valtion kirstusta noin 200 000 eurolla. Maaseutuviraston mukaan viime vuonna vahinkotapauksia oli 44 kappaletta. Niistä puolet oli Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Hirvieläinten metsästyskausi alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina.

Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti ja peuroja tammikuun loppuun saakka. Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirven pyyntiaika on 1.–20.9. ja 11.10.–30.11.

Hanna Lensu

Avaa artikkelin PDF