USA:han sahatavaraa vievä tekee nyt hyvät tuotot – hinnat nousevat ja laskevat kuin vuoristoradalla

Sahatavaran vienti Yhdysvaltoihin on tänä vuonna kasvanut niin Suomesta, Ruotsista kuin Keski-Euroopasta. Suomesta viedään lähinnä höylättyä kuusta, mutta määrät ovat pieniä. Tuotteet kulkevat konteissa. Kuva Oulun satamasta. Kuva: Kai Tirkkonen

Yhdysvaltojen markkinoilla on nähty tänä vuonna piikki sahatavaran hinnoissa. Syynä hinnannousuun on ollut korjausrakentamisen kasvun sekä Kanadan-tuonnin putoamisen aiheuttama pula materiaaleista. Lisäksi tuotantoa rajoitettiin virusepidemiaan liittyvien syiden vuoksi.

Esimerkiksi kakkosnelosen hinta kaksinkertaistui kevään ja kesän aikana. Samoin sahatavaran futuurihinnat ampaisivat jyrkkään nousuun. Danske Bankin syyskuisen analyysin mukaan katteet Yhdysvalloissa ovat olleet kaksinkertaiset moneen muuhun markkinaan verrattuna. Osa hinnannoususta on jo tasoittunut. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori uskoo kuitenkin, että hinnat pysyvät tämän vuoden loppuun korkealla.

Hyvän syklin mukana suomalaisen sahatavaran vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut. Se on silti alle kymmenesosa Ruotsin vastaavista vientiluvuista. Suomesta vietiin Yhdysvaltoihin viime vuonna vajaat 40 000 kuutiota sahatavaraa, Ruotsista 480 000 kuutiota. Tänä vuonna kumpikin maa oli jo elokuussa ylittänyt koko viime vuoden vientimääränsä. Suomen vienti vastaa yhden pienen sahan vuosituotantoa, Ruotsin puolestaan ison sahan.

Kuva: Elli Paananen

Yksi Yhdysvaltoihin sahatavaraa vievä yritys on Pohjois-Suomessa sahaava Pölkky. Se vie maahan etenkin höylättyjä tuotteita. Pölkyn myyntijohtaja Ville Liimola kertoo, että iso syy viennin hankaluuteen Suomesta ovat juuri rajut hintaheilahdukset. Rakennesahatavaran hinnat nousevat ja laskevat kuin pörssikurssit.

"Silloin kun tähdet ovat kohdallaan, tämä on hyvää toimintaa. Nyt ovat olleet kohdillaan, mutta kauanko tilanne kestää?" Liimola pohtii.

Osa vientikaupasta tehdään etukäteen sovituilla hinnoilla, osa myydään päivän hintaan sikäläisistä varastoista. Kauppatavat vaihtelevat tuoteryhmittäin ja jakelukanavien mukaan. Varastohinnoittelu lisää epävarmuutta toiminnan kannattavuudesta. Hankaluutta lisäävät myös pohjoisamerikkalaiset mitat. Jalka- ja tuumamitat eivät täsmää suomalaiseen sahojen perustuotantoon ja puunhankintaan. Tilanne on sama tosin myös Ruotsissa.

"Puut pitää ostaa erikoismittoina. Tukit voivat olla sahan pihassa vasta kolmen kuukauden päästä, jolloin hintatilanne Yhdysvalloissa on jo ehtinyt muuttua", Liimola kertoo.

Myös logistiikka vaikuttaa kannattavuuteen. Suomessa myydyt erät rahdataan laivalla ensin konteissa Keski-Euroopan satamiin, mistä lasti siirretään suurempaan valtamerilaivaan. Ruotsalaissahojen vientierät sen sijaan saadaan Göteborgissa suoraan Atlantin ylittäviin aluksiin. Vientiin kuluva aika lyhenee näin useammalla päivällä, samoin säästyy kustannuksia.

Kuva: Elli Paananen

Suomesta viedään Atlantin taakse lähinnä höylättyä kuusta. Merivuoren mukaan hintakilpailussa Suomi on ahtaammassa raossa kuin Ruotsi, sillä suomalaispuu on etelämpänä kasvanutta ruotsalaispuuta kalliimpaa, ja ruotsalainen heikompi laatu kelpaa asiakkaille.

Tullin tietojen mukaan Ruotsista Yhdysvaltoihin vietyjen tuotteiden hinnat ovatkin 50–100 euroa edullisempia kuin Suomesta vietyjen. Samalla Yhdysvaltojen kesän ja syksyn hintapiikki heijastui enemmän suomalaisiin kuin ruotsalaisiin vientihintoihin.

Myös saksalaiset sahat ovat lisänneet tänä vuonna selvästi vientiä valtameren taakse. Tammi–elokuussa Saksan vienti ylsi yhteensä miljoonaan kuutioon. Saksasta on viety Yhdysvaltoihin paljon metsätuhojen vaurioittamasta puusta sahattuja tuotteita, ja hinta on selvästi matalampi kuin suomalaisen sahatavaran.

Kun Keski-Euroopassa on paljon halpaa puuta tarjolla ja kysyntä on nostanut hintoja Yhdysvalloissa, keskieurooppalaisten sahaajien kate on Merivuoren mukaan hyvä. Se kestää hintojen putoamista Yhdysvalloissa selvästi enemmän kuin suomalaisahoilla. Yhtälö on siis erilainen eri maiden toimijoilla.

"Tilanne on mielenkiintoinen. Vaikka halpaa puuta on tarjolla, sahojen tuotanto ei ole Keski-Euroopassa noussut. Taustalla on työvoimapula, joka on vaivannut jo ennen koronaakin", Merivuori sanoo.

Kuva: Elli Paananen

Pölkky on toiminut Pohjois-Amerikan markkinoilla pitkään. Liimolan mukaan asiakkuuksien rakentaminen ottaa aikansa ja erilaisten lisenssien saaminen vaatii aikaa ja rahaa. Pelkkä kermankuorinta ei onnistu.

"Ei ole helppo lähteä tekemään pikavoittoja. USA:ssa pitää olla joko mukana pitkään tai sitten ei lainkaan", Liimola toteaa.

Vaikka hinnat ovat nyt korkeat, kannattavuuteen vaikuttaa myös se, saadaanko hyvälaatuisen tuotannon sivussa syntyvät heikommat laadut myytyä järkevään hintaan.

"B-laadut rokottavat A-laadun kannattavuutta. Erikoismitoilla tehdyn B-laadun myynti muille markkinoille on hankalaa", Liimola toteaa.

Yhdysvalloissa sahatavaran kulutus on vähitellen kirinyt lähelle finanssikriisiä edeltänyttä tasoa. Tarjonta Kanadasta on sen sijaan pudonnut, kun metsäpalot ja hyönteistuhot ovat laskeneet roimasti sahausta Kanadan tärkeimmällä alueella Brittiläisessä Kolumbiassa. Myös maiden väliset tullikiistat rajoittavat kanadalaisen puun vientiä naapurimaahan.

Kaikkineen suomalaisen sahateollisuuden loppuvuosi näyttää kohtalaisen hyvälle. Merivuoren mukaan sahat tulevat ajamaan loppuvuoden jotakuinkin täydellä kapasiteetilla.

"Tilanne on parempi kuin vielä keväällä ajateltiin. Meidän viesti on selvä: metsänomistajien kannattaa lähteä nopeasti puukaupoille, sillä talousennustajat alkavat taas synkentämään näkemyksiään."

Vaikka uudisrakentamisessa on näkynyt hidastumista, korjausrakentaminen ja itsenäinen rakentaminen ovat pitäneet sahatavaran kysyntää yllä.

Lue lisää:

Sahateollisuus kaipaa EU:n elvytysrahaa – "Investointiruiske tukisi vihreää siirtymää ja parantaisi tuottavuutta koko maassa"

Euroopan halpa tuhopuu heikentää suomalaisten sahojen kilpailuasemaa – ylitarjonta tuhoalueiden puumarkkinoilla jatkunee vielä vuosia, PTT ennustaa