Metsäojitusten virheitä korjataan luonnonhoitohankkeilla

Laskeutusaltaan tehtävä on pidättää maa-aineista. Kuva: Jaana Kankaanpää

Metsäkeskus rahoittaa luonnonhoitoa tänä vuonna 5,8 miljoonalla eurolla. Summa koostuu luonnonhoitohankkeista, kuten vesistönsuojelusta sekä ympäristötuesta.

Riihimäen Paalijärvellä Metsäkeskuksen ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen kaksivuotisessa vesiensuojeluhankkeessa rakennetaan metsä- ja suoalueilta tulevien vesien puhdistamiseksi kuusi laskeutusallasta. Ne hidastavat veden virtausta ja keräävät ojitusalueilta liikkeelle lähtenyttä maa-ainesta järvien kunnon parantamiseksi.

"Luonnonhoitotoimissa kaikki lähtee liikkeelle metsänomistajan hakemuksesta. Teemme Metsäkeskuksessa alustavan toimenpidesuunnitelman ja kilpailutamme toteuttajan. Tämänkaltaisissa kemerahankkeissa rahoituksen hakija ja saaja on hankkeen toteuttaja eli tässä tapauksessa metsänhoitoyhdistys", Suomen metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Mikko Kallioinen sanoo.

Luonnonhoitotoimiin käytetyt rahat ovat tänä vuonna kortilla, koska hallituksen leikkuri iski kemeratukiin (kestävän metsätalouden rahoituslaki).

"Tällä hetkellä voimme rahoittaa vain aiemmin hyväksytyt hankkeet", Kallioinen kertoo.

Valtion tukien niukkuuden vuoksi vesienhoito uhkaa MTK:n Häme-Uusimaan kenttäpäällikön Lauri Tapion mukaan jäädä maanomistajien maksettavaksi.

"Vastaavan kaltaisia usean maanomistajan maalle ulottuvia projekteja on vaikea toteuttaa markkinaehtoisesti ilman julkista ohjausta ja tukea", Tapio kertoo.