Koivun lehdillekin olisi ostajia, jos joku vain keräisi ja myisi

Yleensä taimikosta on metsänomistajalle vain kuluja. Koivunlehtien ja kuusenkerkkien myynnillä niistä olisi mahdollista saada tulojakin, vinkkaa Itä-Suomen yliopisto. Kuva: Juha Tanhua

Viitseliäs metsänomistaja voi saada metsästään tuloa paljon muustakin kuin puusta. Marjoille ja sienille on jo vakiintuneet markkinat, mutta muillekin luonnontuotteille olisi kysyntää, vinkkaa Itä-Suomen yliopisto tiedotteessaan.

Pakuria, mahlaa, kuusenkerkkiä, koivunlehtiä ja mustikanlehtiä sekä -versoja ostettaisiin maailmalla, mutta raaka-aineista on pulaa.

Varsinkin kuusenkerkkien ja koivunlehtien keruu voisi olla kiinnostavaa metsänomistajille, koska kynnys tuotantoon on matala.

Koivuja kasvaa monesti riesaksi asti havupuutaimikoissa. Lehtiä voisi riipiä monena vuonna ennen varsinaista taimikonhoitoa. Parhaassa tapauksessa lehtien myyntitulot voisivat ylittää taimikonhoitokulut.

"Luonnontuotteet tuovat ansaintamahdollisuuksia metsänomistajille, mutta myös palkkaa kerääjille. Taimikonhoitotöitä tekevät metsäpalveluyritykset voisivat laajentaa toimintaansa keruuseen palvelupakettien muodossa", tutkija Matti Vaara Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta esittää.

Myös alkukesän hakkuutyömailta voisi koivunlehtiä ottaa talteen.

Kuivatuista hiirenkorvista maksetaan noin 25 euroa kilo, kuivatusta kesälehdestä saa noin 4–5 euroa kilolta. Kuivatun kuusenkerkän hinta on arviolta 30 euroa kilolta.

Luonnonkasvien ja kasvinosien myynnistä saatu tulo on verovapaata, jos tuotteet myydään elintarvikekäyttöön, lääkkeeksi tai lääkeaineen valmistukseen.

Jalostetun, kuten kuivatun tai pakastetun tuotteen myynitulo on kuitenkin verollista.

Arvonlisävelvollisuus koittaa, kun liikevaihto ylittää 10 000 euroa vuodessa.

Vaaran mukaan Lapissa lehdistä ja kerkistä saa muuta maata 20 prosenttia korkeampaa hintaa, sillä maakunta on sertifioitu luomukeruualueeksi.

Lehtien ja kerkkien poiminta ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan on maanomistajan luvan varassa.

Koivunlehdet ja kuusenkerkät nousivat esille, kun yliopisto keräsi LUMO-INKA -hankkeessaan luonnontuotealan tuote- ja palveluideoita ja tarkasteli niiden luomia liiketoimintamahdollisuuksia.

Liiketoiminnassa kynnyskysymykseksi nousi raaka-aineen saatavuuden turvaaminen.

Tärkeintä olisikin nyt saada tietoa metsien hyödyntämättömistä mahdollisuuksista metsänomistajille.

"Tällä hetkellä oleellista on saattaa metsänomistajille tietoa luonnontuotteista, niiden markkinoista ja niihin liittyvistä ansaintamahdollisuuksista. Luonnontuotteiden tuotteistamisessa on otettu melko hyvin huomioon kuluttajat, jotka ovatkin tietoisia luonnontuotteista ja niiden ominaisuuksista", Vaara sanoo.

Koivunlehtiä ja kuusenkerkkiä käytetään laajasti elintarvikkeissa, kosmetiikka-, hyvinvointi- ja saunatuotteissa. Niistä etsitään ja löydetään jatkuvasti uusia hyödynnettäviä ainesosia.

Sellaisenaan niitä voi laittaa teen tapaisiin juomiin. Nuori koivunlehti sopii tuoresalaatteihin. Kuivattuna sitä voi käyttää mausteissa ja viherjauheissa. Pohjoisista koivunlehdistä olisi kysyntää erityisesti Keski-Euroopassa.

Kuusenkerkkää käytetään mausteena esimerkiksi siirapeissa ja kuohuviineissä.