Mietitkö metsätilan jatkoa? Valtaosa suomalaisista aikoo siirtää tilan suvussa eteenpäin

Metsätilan siirtämistä oman perheen tai suvun sisällä pidetään edelleen todennäköisimpänä vaihtoehtona tilan jatkoa suunniteltaessa. 

Metsätilan siirtämistä oman perheen tai suvun sisällä pidetään edelleen todennäköisimpänä vaihtoehtona tilan jatkoa suunniteltaessa. 

Kiinnostus säilyttää metsä sukupolvelta toiselle näyttää yhä pitävän tiukasti kutinsa. Tuoreeseen Metsätutka-kyselyyn vastanneista henkilöistä 59 prosenttia kertoi, että sukupolvenvaihdoksen yhteydessä perheenjäsen tai sukulainen jatkaa todennäköisesti metsien pitoa. Kuusi prosenttia kaavaili myyvänsä tilan ulkopuoliselle ja vain kaksi prosenttia suunnitteli tilan liittämistä yhteismetsään. Vastaajista lähes kolmannes totesi, ettei asia ole vielä ajankohtainen.

Sukupolvenvaihdosta koskevan kyselyyn vastasi 554 metsänomistajaa eri puolilta Suomea. Sen toteutti Kantar TNS Agri. Vastausten virhemarginaali on +/- 4 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamusvälillä.

MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen pitää kiinnostusta yhteismetsää kohtaan yllättävän pienenä.

"Voisin kuvitella, että tulevaisuudessa yhteismetsä olisi yksi potentiaalinen vaihtoehto. Siinä pysytään kuitenkin yhä omistajina, saadaan metsän muut hyödyt kuten virkistyskäyttö ja fiilis omaan metsään. Silti metsä on ammattimaisessa hoidossa eikä vaadi itseltä osaamista."

Kyselyn tulokset metsän säilyttämisestä suvussa ja myyntiaikeista vastaavat paljolti MTK:n kuvaa vallitsevasta tilanteesta.

"Perhemetsätalous nähdään erittäin vahvana ja siihen sisältyy todennäköisesti myös muita arvoja. Tietty osa katsoo, että metsätalous ei ole oma juttu, metsästä ollaan valmiita luopumaan. Osuus on kuitenkin kohtuullisen pieni edelleen", Hakkarainen sanoo.

Metsän myyminen ulkopuolisille kiinnosti eniten niitä metsänomistajia, jotka toimivat yrittäjinä. Heistä metsän myyntiä kaavaili noin joka kuudes vastaaja. Myös eläkeläiset pitivät metsän myyntiä todennäköisempänä vaihtoehtona kuin palkansaajat tai aktiivimaanviljelijät.

Myynti kiinnosti eniten 50–99 hehtaarin kokoisissa omistuksissa. Kun kokoluokka nousi sen yli, myyntihalut katosivat tyystin. Tällöin metsänomistus on usein ammattimaisempaa, ja mannut halutaan pitää suvussa.

Jo pidemmän aikaa trendi on ollut, että pienet ja suuret metsäalat halutaan pitää omissa hoteissa, mutta keskikoossa metsä vaihtaa herkemmin omistajaa. Näin tiloissa pienten määrä kasvaa, samoin suurten, kun osa metsänomistajista kasvattaa ostoin tilakokoaan.

Myös maantiede näyttää vaikuttavan jonkin verran tapaan, jolla sukupolvenvaihdos aiotaan toteuttaa. Etelä- ja Järvi-Suomessa metsät halutaan pitää suvussa, pohjoisessa sen sijaan side voitaisiin hieman herkemmin katkaista.

Metsätilan jatkosuunnitelmia kysyttiin metsänomistajilta keväällä tehdyssä Metsätutka-kyselyssä. Kuva: Elli Paananen

Mitä enemmän hehtaareja sitä todennäköisemmin tila jatkaa suvussa. Kuva: Elli Paananen

Tilan myynti ulkopuolisille kiinnostaa eniten yrittäjiä. Missään ammattiryhmissä ei innostuta metsien liittämisestä yhteismetsään. Kuva: Elli Paananen