Itämeren hallikanta kasvaa keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa
Vuonna 2024 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa noin 48 700 harmaahyljettä eli hallia.
Iso halliuros voi painaa jopa 300 kiloa. Kuvan harmaahylje on elää eläintarhassa. Kuva: Markku VuorikariVuonna 2024 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa noin 48 700 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli noin 17 500. Tiedot tulevat Luonnonvarakeskukselta (Luke).
Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin vajaa viisi prosenttia vuodessa runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Suomen alueella keskimääräinen kasvu vastaavalla ajalla on ollut neljän prosentin luokkaa.
Koko Itämeren osalta vuoden 2024 hallien laskentakanta on noin 3 000 yksilöä suurempi kuin vuonna 2023.
Valtaosa (yli 90 prosenttia) halleista tavataan edelleen keväisin karvanvaihtoaikaisen levinneisyyden ydinalueella Suomen, Ruotsin ja Viron merialueilla. Suomen merialueen halleista noin 92 prosenttia oli laskentahetkellä lounaisessa ulkosaaristossamme, Luken tiedotteessa todetaan.
Hallit kuvataan lentolaskennoissa ulkoluodoilta karvanvaihdon aikaan touko–kesäkuun vaihteessa, ja yksilömäärät lasketaan kuvista. Laskentakanta edustaa hallien minimimäärää, ja vaihteleva osa yksilöistä on aina laskennan tavoittamattomissa.
Perämeren norppalaskentatulokseen vaikuttivat jälleen jääolosuhteet.
Perämeren norppalaskentatulokseen vaikuttivat jälleen jääolosuhteet. Norppien laskentatulokseksi saatiin runsaat 8 000 yksilöä.
Perämeren norppakanta on kasvanut keskimäärin vajaat viisi prosenttia vuodessa 2010-luvun alkupuoliskolle asti. Norppien laskentatulos on kuitenkin vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti (10 000–15 000).
Vaihtelu johtuu huhtikuussa tehtävän laskennan aikaisista jääolosuhteista ja siitä, millaiset olosuhteet ovat norppien karvanvaihdolle laskenta-ajankohtana.
Vuosien välinen vaihtelu on moninkertaistunut, eikä viime vuosien poikkeavia tuloksia ole voitu enää käyttää kasvutrendin arvioinnissa aiempien tulosten jatkona. Laskenta-aikasarjan jatkuessa voidaan kannankehityksen suuntaa kuitenkin arvioida näidenkin vuosien perusteella.
Norppien laskenta perustuu otantaan. Tasavälein lennetyillä laskentalinjoilla havaitut norpat muodostavat otannan, joka monistetaan koko jääalan laskentakannaksi.
Kevään 2024 laskentalinjoilla katettiin noin 13,7 prosenttia jääalasta ja nähtiin noin 1 126 norppaa. Edellisen kevään otos oli noin 13,5 prosenttia jääalasta ja laskennoissa nähtiin noin 1 914 norppaa.
Suomen merialueen hallilaskennat tekee Luonnonvarakeskus. Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnonhistoriallinen museo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





