Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus edelleen vähäinen

Koko hakkuualasta jatkuvan kasvatuksen hakkuut muodostivat alle 0,7 prosenttia Etelä-­Suomessa ja noin kolme prosenttia Pohjois-Suomessa. Kuva: Markku Vuorikari

Metsän jatkuvan kasvatuksen sallinut lakimuutos ei ole johtanut suuriin muutoksiin hakkuukäytännöissä. Tapion selvityksen mukaan jatkuvaan kasvatukseen tähtäävien hakkuiden osuus on edelleen varsin vähäinen.

Uudistetun metsälain perusteella tasaikäisrakenteisten metsien harvennuksissa voidaan nyt käyttää vapaasti ala- ja yläharvennusta metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita suunniteltiin viime vuonna silti vain noin 9 300 hehtaarille. Koko hakkuualasta tällaiset hakkuut muodostivat alle 0,7 prosenttia Etelä-­Suomessa ja noin kolme prosenttia Pohjois-Suomessa.

Yläharvennuksen osuus on arvion mukaan vajaa kolme prosenttia kaikista harvennuksista. Metsänhoidon suositusten pohjalta arvioituna yläharvennusta olisi toden­näköisesti mahdollista soveltaa taloudellisesti kannattavasti nykyistä useammalla kohteella.

Vaikka jatkuvaan kasvatukseen tähtäävät hakkuut ovat jääneet vähäisiksi, metsä­ammattilaiset korostivat, että vaihtoehdot ovat lisänneet avohakkuita välttävien metsän­omistajien kiinnostusta metsätalouteen.

Metsänhoitotöiden tai hakkuiden toteutuksen laadussa ei Tapion selvityksen mukaan näy olennaisia muutoksia. Se johtuu tarkasteluajanjakson pituudesta. Kolme vuotta on metsätalouden mittakaavassa erittäin lyhyt aika.