Suomalainen sellu paikkaaKiinan ja Aasian kuitupulaa
Hakevuoria Kaukaan integraatilla. UPM lisää sellukapasiteettiaan, mikä lisää kotimaisen puun käyttöä. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoLappeenranta (MT)
Johtaja Suvi Anttila Pöyry Consultingilta pitää suomalaisen sellun näkymiä hyvinä. ”Pitkäkuituisen havusellun kysyntä kasvaa kohtuullisen hyvin, kasvua on lähinnä Aasiassa ja erityisesti Kiinassa.”
Selluteollisuuteen investoidaan tällä hetkellä Suomessa runsaasti. Metsä Group, UPM ja Stora Enso ovat kaikki tehneet investointeja. Suurin niistä on Metsä Groupin rakenteilla oleva sellutehdas Äänekoskella. Sellualan uusi toimija Finnpulp valmistelee megaluokan tehdasta Kuopioon.
Suomessa tuotettiin viime vuonna noin 7,5 miljoonaa tonnia sellua. Puolet tästä oli valkaistua havusellua eli pitkäkuituista sellua.
Pohjoisista havupuista saatava pitkäkuitusellu parantaa sellutuotteiden lujuutta. Eteläinen lehtipuusellu, esimerkiksi eukalyptus-sellu, on lyhytkuituista ja siitä saadaan tuotteisiin pehmeyttä.
”Kiina tarvitsee alueensa ruuan tuottamiseen, se tuo suuren osan sellusta nyt ja tulevaisuudessa”, kertoo UPM:n selluliiketoiminnan johtaja Jaakko Sarantola.
Kehittyvien maiden vaurastuminen näkyy pehmopaperin eli esimerkiksi vessapaperin kysynnän nousussa. Myös muut kertakäyttötuotteet houkuttelevat kuluttajia.
Painopaperin kysyntään vaurastuminen ei heijastu yhtä nopeasti. ”On myös mahdollista, että kehitysmaat hyppäävät kokonaan painopaperin yli ja siirtyvät suoraan elektronisiin tietolähteisiin”, kertoo Sarantola.
Sarantola odottaa huomattavaa kasvua myös pakkausmateriaaleista. Internet-kauppa on lisännyt tavallisen ruskean pahvin kysyntää. ”Pakkaus vain suojaa tuotetta, tuotteen esittely tapahtuu internetissä”, kertoo Sarantola.
Sellun kysynnän ennustetaan tulevina vuosina pysyvän Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tasaisena.
Painopaperin mahdollisesti väistyessä elektroniikan tieltä sellun uudet käyttötarkoitukset voivat löytyä muovin korvaamisesta.
Aasian markkinoiden sen sijaan odotetaan melkein kaksinkertaistuvan seuraavan viidentoista vuoden aikana. Jos Intia ja Kaakkois-Aasia seuraavat Kiinaa vaurastumisessa, mahdollisia uusia sellutuotteiden kuluttajia on miljardeja.
Vaippojen käyttäjiä syntyy kaikkialla maailmassa paitsi väestön kasvaessa, myös vanhetessa. Vanhukset kuluttavat myös muita terveydenhoitoon liittyviä sellutuotteita.
Aasialaiset kuluttajat ovat kaukana Suomesta. Logistiikan tehokkuus on selluteollisuudelle oleellista.
Yhdeksänkymmentä prosenttia Suomen viennistä kulkee laivoilla. Sellun matka Kiinaan on meritse noin 20 000 kilometriä.
Sellu on kuljetuskompromissi puuraaka-aineen ja paperin välissä. Käsittelemätön puu on epäkiitollinen kuljetettava, mutta niin on myös paperi.
”Paperirulla ei paljon kolauksia kestä”, kertoo Sarantola.
Sellua voidaan tuottaa varastoon. Paperien mitoille ja laadulle asiakkaalla on usein tarkat, eräkohtaiset määritelmät. Pehmotuotteet, kuten vessapaperi ja vaipat, ovat ilmavia. Niitä on vaikeaa kuljettaa tiiviisti.
Suomessa valmistetaan erityisesti laadukasta pitkäkuitusellua. Siihen ei ole juuri investoitu muissa maissa. Ruotsissa on joitain kapasiteetin lisäyksiä, mutta esimerkiksi Venäjälle suunniteltujen selluprojektien etenemisestä ei ole tietoa.
Sellutehtaat työllistävät eniten puunkorjuu- ja kuljetusalaa. ”Sellutehtaan työllistävä vaikutus on välillinen”, myöntää Sarantola.
Laadukkaan pitkäkuituisen sellun lisäksi Suomessa tuotetaan koivusellua. Koivusellu on erikoiskuitu, jonka ominaisuudet poikkeavat sekä pitkästä havukuidusta että lyhyestä lehtikuidusta. ”Suomalainen koivu on erinomainen paperin raaka-aine”, innostuu Sarantola.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
