Äänekoskella sorvattu koivuviilu liimataan vaneriksi Virossa: "Säästö on erittäin merkittävä"

Koivuviilut kestävät hyvin yli 500 kilometrin kuljetuksen, kun ne on pakattu hyvin. Ladontalinja on tehtaan johtaja Kaarel Talin mukaan vaativin työpaikka ja tuotannon pullonkaula. Kuva: Terhi Pape-Mustonen

Kun Metsä Groupin puutuoteteollisuudesta vastaava Metsä Wood saa vaneritehtaansa Viron Pärnussa täyteen vauhtiin, sisään tulee kymmenen rekallista viilua päivässä Äänekoskelta.

Ulos, kohti Keski-Euroopan markkinoita, suuntaa seitsemän rekallista vaneria. Kaikki tehtaan käyttämä koivuviilu on sorvattu suomalaisesta puusta.

Paitsi markkinat, tehtaan sijaintiin vaikuttavat vahvasti myös työvoimakustannukset. Äänekosken viilutehdas työllistää suoraan 20 henkeä ja lisäksi kymmenen urakoitsijaa.

Pärnun vaneritehtaan odotetaan tarjoavan työpaikan 200 hengelle.

Sitä, paljonko säästöt tarkalleen ovat, Metsä Group ei paljasta.

”Säästö on erittäin merkittävä”, pääjohtaja Ilkka Hämälä kuvailee.

”Vaikka tehtaalla on korkea automaatioaste, vanerinteko on melko työvoimavaltaista. Tässä tehdään erikoistuotteita, ja tilaus­ten perusteella lopputuotteita voi olla satoja erilaisia.”

Virossa keskipalkka oli viime vuonna 1 221 euroa kuukaudessa, kun Suomessa se oli 3 368 euroa. Parhaiten palkatut virolaiset asuvat Tallinnassa ja sitä ympäröivällä Harjumaalla. Pärnu sijaitsee Etelä-Virossa, melko lähellä Latvian rajaa.

Metsä Groupille oli selvää, että tehdas haluttiin Baltian maista juuri Viroon. Konsernilla on ollut siellä aikaisemminkin tuotantolaitoksia.

Entä nikotteliko Äänekosken viilutehtaan johtaja Pasi Harju kuulleessaan, että viilut jalostetaan Suomen sijaan toisessa maassa, yli 500 kilometrin päässä?

”En ollenkaan, ajattelin tätä järkevänä strategisena päätöksenä. Linjaus on, että kaikki Äänekosken viilut tuodaan Pärnuun, tämä on pääkäyttökohde.”

Tehtaan työvoima koulutetaan itse. Henkilökunnan taustat ovat kirjavia, sillä Virossa ei ole puutuotealan koulutusta yhtä paljon kuin Suomessa. Metsä Woodin suomalaisia työntekijöitä oli tehtaalla puoli vuotta kouluttamassa virolaisia kollegoitaan tulkkien avulla.

Myös tehtaanjohtaja on uuden haasteen edessä.

”Kyllä tässä on sahamiehelle paljon oppimista. Vanerin valmistus on teknisesti huomattavasti vaikeampaa kuin sahatavaran”, Kaarel Tali kertoo sujuvalla suomella.

Hänelle tehtaan perustaminen tuli hyvään aikaan: työskenneltyään Venäjällä yli vuosikymmenen Tali halusi muuttaa takaisin kotimaahansa.

”Tämä on kolmas tehdas, jota olen perustamassa. Aikaisemmat kaksi on tehty Venäjälle. Siellä oli enemmän byrokratiaa, mutta ihmiset ovat samanlaisia kaikkialla.”

Metsä Groupin investointi maksoi 55 miljoonaa euroa. Viron yrittäjyys- ja informaatioteknologiaministeri Rene Tammist kehui vihkiäisissä sen olevan yksi suurimpia ulkomaisia investointeja, joita maahan on viime vuosina tehty.

Viron valtio myönsi hankkeelle kaksi miljoonaa euroa investointitukea.