Vesi nousi alajuoksulla metsään, kun kunnostusojitus valmistui yläjuoksulla – nyt Mustasaaressa keskustellaan korvauksista

Maaseudun Tulevaisuus kertoi Mustasaaren Iskmon kunnostusojituksesta viime kesäkuussa. Nämä otsikot olivat lehdessä 26.6.2019. Kuva: Kuvitus: Juho Leskinen

Otso Metsäpalvelut Oy viimeisteli Mustasaaren Iskmon ison kunnostusojituksen, joka valmistui viime vuonna. Pienen Långträsket-järven lähitienoon ojia ei kunnostuksessa avattu.

Mikael Westergård on yksi metsänomistajista, jonka palstat ovat Långträsketin tuntumassa. Näin hän tiivisti tilanteen viime keväänä:

"Yläpuoliset ojat avattiin, mutta alapuolisia ei. Fysiikan lakien mukaisesti vesi valuu alaspäin. Kun alapuoliset ojat ovat tukossa, vesi nousee metsään." (MT 26.6.2019)

Samalla alueella on myös Harriet ja Stig-Göran Nesslerin metsää.

Nesslerit ovat tänä keväänä jättäneet metsänhoitoyhdistykselle toimeksiannon, jotta metsälle mahdollisesti koituneet vauriot arvioitaisiin.

Kuva: Jukka Pasonen

Otso Metsäpalvelut Oy ei Långträsketin lähistön ojia avannut.

Nyt ojien puhdistus on kuitenkin käynnissä: maansiirtourakoitsijana työskentelevä Stig-Göran Nessler on jo kunnostanut osan ojista. Ojien avaaminen on mahdollista Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen antaman lausunnon perusteella.

Ely-keskus sallii lausunnossaan myös järven laskuojan puhdistuksen sekä järven keskivedenkorkeuden asettumisen tasoon 7,5 metriä merenpinnan yläpuolella.

Stig-Göran ja Harriet Nesslerin koivikko on alueella, jossa vielä 1980-luvun lopulla viljeltiin kauraa. Nesslerit ovat jättäneet metsänhoitoyhdistykselle toimeksiannon, jotta metsälle mahdollisesti koituneet vauriot arvioitaisiin. Kuva: Johannes Tervo

MT kysyi Otso Metsäpalvelut Oy:n toimitusjohtajalta Jyrki Pihlavalta, mikä on Otso Metsäpalvelut Oy:n näkemys ely-keskuksen lausunnosta.

"Käsityksemme mukaan kyseessä on vesilain kuudennen luvun mukainen keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen vaatien vesilain mukaisen lupamenettelyn", Pihlava toteaa sähköpostitse.

Vesilain mukaan lupaviranomainen on aluehallintovirasto, hän sanoo. "Elyn rooli vesilaissa on valvova valtion viranomainen."

Vesi tulvi metsäpalstoille Storössä Mustasaaren Iskmossa. Alueella metsää omistava Kaj Loo yritti viime keväänä löytää kantavaa kohtaa. Kuva on otettu 23.5.2019. Kuva: Johannes Tervo

Pihlavan mukaan Otso Metsäpalvelut Oy on toteuttanut ojitushankkeen "ojitussuunnitelman, vesiensuojelusuunnitelman, ely-keskuksen ojitusilmoituksen ja siihen saatujen täydentävien lausuntojen pohjalta".

"Hankkeen lausunnoissa ely on kieltänyt luonnontilaisen tai luonnontilaisten fladojen kuivattamisen tai veden korkeuden muuttamisen. Laskuojan perkausosuutta ei ollut mukana toteutetussa hankkeessa", Pihlava kertoo.

"Hankkeen päätyttyä olemme tarjonneet asiakkaalle laskuojan perkaussuunnittelua vesilain mukaisena hankkeena."

Tarjous on Pihlavan mukaan esitetty kokouksessa, jonka Otso Metsäpalvelut Oy piti asiakkaidensa kanssa.

"Vesilain mukainen hanke vaatisi kirjallista suostumusta kolmelta neljäsosalta järven pinta-alaa edustavilta maanomistajilta. Osakkaat eivät tehneet asiasta työtilausta. Näin ollen meillä ei ole ollut toimeksiantoa asian suhteen."

Lue lisää:

Miten tässä näin kävi? Vesi valtaa metsäpalstat vaikka alueen kunnostusojitus valmistui

Otso Metsäpalvelut vastaa: Järven reunaan jätettiin suojavyöhyke, jossa ojia ei kunnosteta

• Matala vesiallas, josta on jonkinasteinen yhteys mereen.
• Fladat ovat tyypillisiä Merenkurkun maankohoamisrannikolla, erityisesti Suomen puoleisessa Merenkurkussa.