Poro on tehokas vesakon harventaja
Poro hävittää vesakkoa tehokkaasti, mutta köyhdyttää samalla metsäluonnon monimuotoisuutta. Timo Helle Kuva: Viestilehtien arkistoROVANIEMI
Porot pitävät koivun ja muut lehtipuut aisoissa tehokkaasti.
”Poroista on valtavasti hyötyä silloin, kun viljellään havupuita. Jos tarkoituksena on kasvattaa rauduskoivua, se voi olla mahdotonta ilman koivujen suoja-aitauksia”, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) erikoistutkija Mikko Hyppönen Rovaniemeltä.
Metla on tutkinut poron vaikutusta rauduskoivun menestymiseen kesälaidunalueilla Lapissa.
Koealat on aidattu porojen ja hirvien ulkopuolella pitämiseksi parimetrisellä verkkoaidalla. Aidan sisällä koivut menestyivät, ulkopuolella eivät.
Aidattujen koealojen ulkopuolella Hyppönen havaitsi, että lehtipuut ja etenkin rauduskoivu kelpaavat poroille erinomaisesti.
”Aidan ulkopuolella kasvavat koivut pysyvät kyllä hengissä, mutta eivät nouse. Aitauksien sisällä metsän monimuotoisuus kukoistaa ja koivut varttuvat.”
Hyppönen uskoo, että ilman poroja Lapin puusto olisi huomattavasti lehtipuuvaltaisempaa ja monimuotoisempaa.
”Toisaalta viljelytaimikoissa kasvavan vesakon harventamisessa olisi nykyistä enemmän työtä. Hirvet auttavat poroja tässä parhaan kykynsä mukaan.”
Rauduskoivun lisäksi myös haapa, hieskoivu, raita, pajut ja pihlaja maistuvat porolle.
”Jos raidan tyvivesat syödään toistuvasti, niitä ei lopulta enää nouse”, kertoo Metlan erikoistutkija evp. Timo Helle.
Lehtikarike on hyväksi maaperälle. Erityisesti raita ja haapa ovat metsän monimuotoisuudelle tärkeitä puulajeja.
”Haavan määrän vähentyminen voi heijastua esimerkiksi kolopesijöiden runsauteen. Monimuotoisuuden köyhtymisellä voi olla kauaskantoisia ja yllättäviä seurauksia.”
Valtion metsien inventoinnissa ei käy ilmi, miten raidan määrä vaihtelee alueittain.
”Raita kuuluu muiden puulajien kategoriaan. Metlaa kiinnostavat lähinnä metsätaloudelle merkittävät puulajit.”
Helle muistuttaa, että poron ja hirven lisäksi myös jänis ja myyrät käyttävät lehtipuiden vesoja ravintonaan.
”Vaikka metsät olisivat lehtipuuvaltaisempia ilman näitä eläimiä, tilanne olisi kuitenkin luonnoton. Nämäkin eläinlajit kuuluvat Suomen luontoon.”
Poron vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen on tutkittu myös Norjassa. Helle kertoo, että erään Finnmarkissa tehdyn norjalaistutkimuksen mukaan koivun määrä olisi vähentynyt porolaidunnuksen vaikutuksesta.
”Koivun ja pajun vähenemisestä on ollut seurauksena riekon väheneminen. Myyrien ja sopulien määriin sillä ei havaittu olevan vaikutusta”, Helle sanoo.
Toisen Finnmarkissa tehdyn, satelliittikuviin perustuvan uuden norjalaistutkimuksen mukaan koivun määrä on päinvastoin lisääntynyt valtavasti samalla, kun jäkälän määrä on vähentynyt.
”Koivu uudistuu siemenistä siellä, missä jäkälät on syöty. Siellä, missä porolaidunnus on erityisen vahvaa, koivuja ja riekkoja esiintyy vähemmän. Koko Finnmarkin mittakaavassa koivun määrä tosiasiassa lisääntyy.”
”Merkitystä on siis sillä, missä tutkimusta tehdään, kuinka pitkään, sekä minne koealat perustetaan. Eri intressiryhmät tulkitsevat tutkimustietoa tarkoitusperiensä mukaan”, Helle sanoo.
KARI LINDHOLM
ROVANIEMI
Mänty kasvaa nopeammin ja voi hyvin siellä, missä porot laiduntavat. Männyn kasvua on tutkittu Inarin Raja-Joosepissa sekä aidatun ja porovapaan rajavyöhykkeen sisällä, että Urho Kekkosen kansallispuistossa, joka on merkittävä porojen laidunalue.
”Kun porot syövät jäkälät, maaperä lämpenee. Tällöin mänty yhteyttää tehokkaammin verrattuna alueisiin, missä jäkälä on paksua”, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija evp. Timo Helle.
Poron vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on Helteen mukaan hyvin haasteellista tutkia. Esimerkiksi jäkälien häviäminen ei ole pelkästään porojen syytä.
”Jäkälien kasvupaikat ovat vähentyneet jatkuvasti samalla, kun kuivien kankaiden pinta-ala on tuoreutumisen seurauksena kutistunut.”
Metlan erikoistutkija Eero Mattila Rovaniemeltä kertoo, että poronhoitoalueen jäkäliköt ovat kauttaaltaan huonossa kunnossa. Tutkimusten mukaan pääsyyllinen on poro, ei metsätalous.
”Havaitsimme jäkälien määrän olevan noin 7,5-kertainen laiduntamattomalla koealueella poronhoitoalueen eteläpuolella Kainuussa verrattuna vastaavaan alueeseen poronhoitoalueen sisällä. Metsätaloutta harjoitettiin molemmilla alueilla samalla intensiteetillä.”
Poron vaikutusta jäkälien määrään on tutkittu myös Metlan aitauskoealoilla.
”Aidan sisällä jäkälän biomassa oli monikymmenkertainen verrattuna aitaamattomiin koealoihin”, Mattila sanoo.
Myös poron lanta on merkittävä maanpinnan ja kasvien höystäjä.
”Papanoita kertyy lumen aikana etenkin suosituimmille talvilaitumille eli jäkälämaille. Lannoituksella on merkitystä monimuotoisuuteen.”
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
