Metsärajat kannattaa raivata säännöllisesti

Metsäpalstojen rajat kannattaa raivata auki viimeistään 10 vuoden välein.

Umpeen kasvaneet rajalinjat voidaan raivata vasta sitten, kun rajan todellinen paikka on tiedossa. Tämä yleensä edellyttää rajamerkkien löytämistä maastosta.

”Lapissa noin puolet rajalinjoista on havaittavissa maastossa, Etelä-Suomen rehevillä metsämailla valtaosa rajalinjoista on metsänpeitossa”, sanoo Otso Metsäpalvelujen tiimiesimies Risto Juopperi Kolarista.

Rajalinjojen raivausta säätelee laki eräistä naapuruussuhteista. Lain 15. pykälän mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat saavat avata kiinteistöjensä välisen rajan, jos se on aikaisemmin maanmittaustoimitusten yhteydessä avattu, eikä sen paikasta ole riitaa tai epäselvyyttä.

Raja on avattava siten, että rajalinja on raja-aukon keskellä selvästi havaittavissa. Raja-aukon saa avata enintään 1,5 metrin levyiseksi elleivät kiinteistönomistajat toisin sovi.

”Rajalinjoille kannattaa lyödä merkiksi miehen mittainen havupuukeppi ja siihen vielä metsurinnauhaa merkiksi. Se auttaa rajalinjojen löytämisessä jatkossa.”

Ellei rajan avaamisesta päästä sopimukseen, kiinteistön omistaja saa avata rajan ilman rajanaapurin suostumusta ilmoitettuaan tälle siitä ensin. Puut kuuluvat sen kiinteistön omistajalle, jonka puolelta rajaa ne on kaadettu.

Rajan avaamiskustannuksista vastaa se, joka rajan avaa, elleivät kiinteistönomistajat sovi toisin.

Maanmittaustoimituksissa rajat avataan Maanmittauslaitoksen toimesta.

Hakkuuoikeuden haltijan on selvitettävä rajalinjojen sijainnit ennen hakkuuseen ryhtymistä.

”Jos leimikko on hakattu yli sovitun leimikkorajan, mutta hakkuu on pysynyt vielä myyjän omalla maalla, saa myyjä puistaan kaksinkertaisen korvauksen”, sanoo Juopperi.

Naapuripalstan omistaja saa rajarikon seurauksena kaadetuista puistaan vain yksinkertaisen korvauksen eli pelkästään puun käyvän hinnan.

KARI LINDHOLM

Avaa artikkelin PDF