Olisiko kiistelty luonnonsuojelulain pykälä vaikuttanut metsätalouteen? ‒ ministeriöillä täysin päinvastaiset kannat

Uhanalaisia luontotyyppejä voi olla myös talousmetsässä, eivätkä ne tarkoita, että koko metsä pitäisi suojella. Toisaalta osa metsänomistajista voi hakata metsää varmuuden vuoksi, jos arvelee oman metsän tulevan myöhemmin suojelun piiriin. Kuva: Kari Salonen, Heikki Willamo, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja ympäristöministeriö (YM) olivat täysin vastakkaisilla linjoilla siitä, onko valmistelussa olleella luonnonsuojelulailla vaikutusta metsätalouteen.

”MMM toteaa, että esitykseen liittyy merkittävä riski siitä, että uhanalaisiksi luontotyypeiksi määritettävät alueet siirtyvät tosiasiassa talouskäytön ulkopuolelle”, todetaan MMM:n lausunnossa maa- ja metsätalousvaliokunnalle.

YM:n kirjoittamassa lakipohjassa kirjoitetaan päinvastoin: ”Pykälällä ei olisi välittömiä vaikutuksia esimerkiksi talous­metsien metsätalous­käyttöön.”

Luonnonsuojelulakia on valmisteltu jo pitkään, ja uhanalaisiksi määriteltävät luontotyypit ja niiden pinta-alat herättivät keskustelua viime viikolla.

MMM olisi halunnut tietää, paljonko uhanalaisten luontotyyppien pinta-alat ovat. Luontotyyppeja oltiin nostamassa lakiin. YM ei niitä kertonut, joten MMM:n hallitusneuvos Vilppu Talvitie laski ne itse.

”Pyysin lukuja, mutta en saanut niitä. Siksi haarukoin luvun, jotta pystyimme tekemään ministeriön lausunnon”, Talvitie kertoo.

Talvitie päätteli, että uhanalaiseksi säädettävien luontotyyppien pinta-ala olisi yli kaksi miljoonaa hehtaaria ja pääosa alasta on metsätalouskäytössä.

Nyt laskelma metsätalouskäytössä olevasta pinta-alasta on täsmentynyt noin 1,1 miljoonaan hehtaariin.

Laskelma on peräisin jo viime vuoden lokakuulta. Sen jälkeen MMM kirjasi tiedot lausuntoon eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle tänä vuonna 24. toukokuuta.

Luvulla on väliä, sillä keskusta kiinnitti siihen huomiota viime viikolla, kun laki tuli eduskunnan ympäristövaliokunnan käsittelyyn.

Syy sille, miksi lukuun tartuttiin vasta nyt, lienee poliittinen.

Ympäristöministeriön mielestä tarkkoja pinta-alalukuja ei voi määritellä. Uhanalaiset luontotyypit pitää ottaa huomioon, mutta keinoja on monia.

Esimerkiksi jollain luontotyypillä ei voi työtä tehdä johonkin aikaan vuodesta, kuten lintujen pesintäaikaan.

”Huomioon ottaminen ei tarkoita suojelua. Uhanalaiset luontotyypit otettaisiin huomioon kaavoituksessa ja luvituksessa, silloin kun luontoarvot tulisi muun lainsäädännön mukaan huomioida. Voi olla, että jokin toimi ei koske koko luontotyypin pinta-alaa”, ympäristöministeriön ylijohtaja Tarja Haaranen sanoo.

MTK tarttui hanakasti kahteen miljoonaan hehtaariin. MTK:n näkemys oli, että suojelluista alueista ei maksettaisi korvauksia.

Hallitus oli jo hyväksynyt lain luonnoksen, mutta nyt keskustan kansanedustajat ryhmittyivät opposition kanssa vastustamaan sitä.

Perusteena oli, että lain pykälä numero 64 toisi merkittäviä vaikutuksia metsätalouden harjoittamiseen ilman korvauksia.

Hallituspuolueiden puheenjohtajien on tarkoitus kokoontua neuvottelemaan jatkosta tänään keskiviikkona.

Haarasen mukaan YM on nyt odottavalla kannalla.

”Olemme olleet kuultavana useamman kerran eri valiokunnissa. Siellä on ollut erilaisia mielipiteitä. Eduskunta nyt päätyi tällaiseen ratkaisuun, se on politiikkaa”, Haaranen sanoo.

Talvitie puolestaan muistuttaa, että MMM ei vaatinut lakia muutettavaksi.

”Halusin lisätietoa epäselvään asiaan ja kiinnittää päättäjien huomion lakiesityksen vaikutuksiin.”

Ympäristövaliokunta poisti pykälän 64. Eduskunta päättää laista tänään keskiviikkona.

Talvitie saattaa kohdata lain valmistelun vielä, sillä Jyväskylän yliopiston yliopistolehtori Panu Halme ilmoitti tekevänsä hänestä kantelun eduskunnan oikeuskanslerille.