Neulaskato yleistyi Etelä-Suomessa

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) metsien terveydentilan seurannan mukaan sekä männyn, kuusen että koivun harsuuntuminen eli neulas- tai lehtikato on yleistynyt Etelä-Suomessa. Syytä ei tiedetä.

Metla on seurannut harsuuntumista 1980-luvun puolivälistä saakka. Kyseessä on kansainvälisten käytäntöjen mukaan tehtävää seurantaa. Harsuuntumismittaukset alkoivat, kun Keski-Euroopassa huolestuttiin ilmansaasteista johtuvista kuusikkokuolemista.

Suomessa harsuuntumista on mitattu valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä. Jatkossa harsuuntumista ei kuitenkaan enää mitata, sillä Metla on päättänyt luopua seurannasta.

Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa, mistä Etelä-Suomen voimistunut harsuuntuminen johtuu, kertoo tutkija Seppo Nevalainen.

Etelä-Suomen kirjanpainajatuhot eivät Nevalaisen mukaan vielä näy tuloksissa. Vaikka kirjanpainajatuhoja on viime vuosina ollut, ne ovat paikallisia.

”Harsuuntuminen voi johtua monesta syystä: esimerkiksi äkillisistä tuhoista, sienitaudeista tai kuivuudesta”, Nevalainen luettelee.

Metlan metsien terveydentilan seuranta kertoo myös, että männyn ruskomäntypistiäistuhot ovat levinneet Pohjanmaalta Keski-Suomeen.

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF