Koirat oppivat tunnistamaan metsässä myös tervasrosoa erinomaisesti tervasroson itiöistä, itiöemällisistä oksista, tuoreista ja vanhoista koroista ja jopa rihmastoista. Kuva: Minna Männistö
Kirsusta apua metsätuhojen torjuntaan? Koirat pystyvät haistamaan juurikäävän ja tervasroson vaivaamat puut
Koirat voisivat hajuaistillaan auttaa ennaltaehkäisemään metsätuhoja, kunhan koulutukseen löytyisi rahoitusta.
Maisu-koira etsii tervasrosoa. Männyn rungolla on sienen helmi-itiöpesäkkeitä. Kuva: Minna MännistöKoirat pystyvät tunnistamaan puiden tuhosieniä hajun perusteella sekä irtonäytteistä että maastokohteissa, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Lapin Ammattikorkeakoulun tutkimus osoittaa.
Tutkimuksessa selvitettiin koirien hajuaistin käyttömahdollisuuksia juurikääpä- ja tervarososienten aikaisessa havainnoinnissa sekä kehitettiin menetelmiä ja koulutusta koirakoille tuhosienten tunnistamiseksi metsissä.
”Koirat tunnistivat sokkotestauksissa 80–93 prosenttia männynjuurikäävän vaivaamista puista mäntytaimikossa ja 78–95 prosenttia varttuneessa männikössä, mikä on erinomainen tulos. Osassa puita ei ulkoisia taudin oireita ollut vielä nähtävissä”, kertoo Luken erikoistutkija Juha Kaitera tiedotteessa.
Myös tervasroson tunnistus onnistui erinomaisesti. Koirat ilmaisivat 88–100 prosenttia männystä mäntyyn leviävän tervasroson tartuttamista puista. Vastaavasti koirat ilmaisivat 67–90 prosenttia väli-isäntäkasvien kautta leviävän tervasroson tartuttamista puista.
Tutkimuksessa oli mukana 15 koirakkoa, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toiselle ryhmälle opetettiin tervasroson ja toiselle juurikäävän tunnistamista hajuerotteluradalla ja maastossa. Koirakot saivat erilaisia näytteitä myös omatoimista harjoittelua varten.
Vuoden harjoittelun jälkeen valtaosa koirista oppi tunnistamaan kuusenjuurikäävän ja tervasroson näytteiden eri muotoja hajuerotteluradalla. Erilaisten näytteiden tunnistamisessa oli kuitenkin merkittäviä eroja.
Vuoden harjoittelun jälkeen valtaosa koirista oppi tunnistamaan kuusenjuurikäävän ja tervasroson näytteiden eri muotoja hajuerotteluradalla.
Metsässä koirat oppivat tunnistamaan pitkälle edenneen kuusenjuurikääpätartunnan erityisesti juurakoiden ja kaatuneiden puiden itiöemistä sekä kantojen lahosta.
Koirat oppivat tunnistamaan metsässä myös tervasrosoa erinomaisesti tervasroson itiöistä, itiöemällisistä oksista, tuoreista ja vanhoista koroista ja jopa rihmastoista.
Kaiteran mukaan koulutusmenetelmä toimii siis hyvin sekä juurikääpien että tervasroson tunnistamisessa niin irtonäytteistä kuin maastokohteissa.
Maisu etsii tervasroson talvi-itiöpesäkkeitä pionin lehdiltä. Kuva: Minna MännistöHavupuita lahottavien tuhosienten on arvioitu aiheuttavan metsätaloudelle kymmenien miljoonien eurojen menetykset vuosittain.
Jotta koiria voitaisiin käyttää laajamittaisesti tuhosienten tunnistamisessa, sen ympärille pitäisi luoda yritystoimintaa.
”Testattujen menetelmien kaupallistamiseen tarvitaan kuitenkin vielä lisää tietoa niiden tehokkuudesta, toimintatapojen kehittämistä sekä varmennettuja näytteitä ja harjoittelumaastoja koirien kouluttamiseen”, Kaitera toteaa.
Hän peräänkuuluttaa yhteistyötä koirayritysten, koirakouluttajien ja tutkimusorganisaatioiden välillä sekä yksityistä ja tai julkista rahoitusta koirakoiden kouluttamiseen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
