Sota Ukrainassa myllää sellun, sahatavaran ja kartongin markkinat uusiksi

Venäjän aloittaman sodan vaikutukset näkyvät metsäteollisuuden tuotteiden markkinoilla monin tavoin. Pakotteet vaikuttavat sekä Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan että tuotteiden maailmanmarkkinoihin. Lyhyellä tähtäimellä suomalaisten metsäteollisuustuotteiden kysyntä näyttää vahvalta, mutta tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuuksia.

Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta erottuu muutamia metsäteollisuustuotteita, joissa Venäjän rooli on ollut merkittävä. Venäjältä Suomeen kohdistuvassa kaupassa tällainen on esimerkiksi sanomalehtipaperi. Sen tuonnista yli puolet tuli Venäjältä vuonna 2020. Määrällisesti tuonti on ollut pientä, mutta jo senkin hiipuminen lisää suomalaisten painotalojen ahdinkoa, joiden toimintaa vallitseva paperipula hankaloittaa. Paperin tarjontaa vähentää etenkin työnseisauksen takia pysähdyksissä oleva kotimainen tuotanto ja jatkuvasti kallistuvat tuotantokustannukset.

Kaupassa Suomesta Venäjälle tärkeä tuote on kartonki. Etenkin arvokkaimpien kartonkilaatujen viennistä noin kymmenys on suuntautunut Venäjälle. Näille tuotteille on nyt löydettävä ostaja muualta. Tätä tulee osaltaan helpottamaan kartongin hyvä kysyntä: kartonkipakkauksia käytetään kasvavissa määrin verkkokaupan kuljetuksissa ja muovin korvaajana.

Mitä tulee selluun, sodan vaikutukset tulevat näkymään etenkin tuotteen maailmanmarkkinoilla. Merkittävä osa Suomen ja samoin Venäjän sellusta viedään Kiinaan. Kiinan suhtautuminen Venäjän kanssa käytävään kauppaan ja lännen asettamiin pakotteisiin vaikuttaa siihen, mistä ja mihin hintaan Kiina pitkäkuituista havusellua jatkossa tuo. Toisaalta venäläinen selluntuotanto saattaa ajautua vaikeuksiin länsimaista tuotavien raaka-aineiden puutteessa. Suomessa selluntuotannon kannalta kriittistä on, mistä löydetään korvaavat lähteet aiemmin Venäjältä tuodulle raakapuulle.

Sahatavaran tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä pysähtyi, kun metsäsertifiointijärjestelmät julistivat venäläisen puun konfliktipuuksi. Viime vuonna näistä maista tuotiin Eurooppaan noin 7,5 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Vertailun vuoksi viime vuonna Suomesta vietiin Eurooppaan sahatavaraa 4,2 miljoonaa kuutiota, joten tuontikiellon myötä Euroopan markkinoilta poistuva puumäärä on merkittävä. Tuontikielto lisää suomalaisen sahatavaran kysyntää Euroopassa ja kotimaassa, mikä kohottaa sahatavaran hintoja keväällä.

Näillä näkymin sahatavaran markkinatilanne muuttuu syksyllä. Sodan myötä raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nousseet voimakkaasti ja nousevat yhä. Tämän vuoksi rakennusmateriaalien hinnat nousevat, mikä lisää rakennusliikkeiden kustannuksia. Aloitetut rakennushankkeet vietäneen pääosin maaliin, mutta kustannusten nousun takia osa syksylle suunnitelluista projekteista joudutaan perumaan tai laittamaan jäihin. Tämä vähentää rakentamista ja sahatavaran kysyntää sekä hintaa.

Venäjällä on valtavat metsäalueet ja paljon puuta jalostavaa teollisuutta. Sota tuo väistämättä muutoksia ja kitkaa eri metsäteollisuustuotteiden kauppaan, mikä saattaa lyhyellä aikavälillä näkyä suomalaisten tuotteiden kysynnän lisääntymisenä ja hintojen nousuna. Loppuvuoden näkymät ovatkin jo selvästi epävarmemmat. Sota vaikuttaa markkinoihin niin monin tavoin: tuotteiden raaka-aineiden saatavuuteen, tuotantoon, logistiikkaketjuihin, kaupankäyntiin ja kulutukseen.

Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti