Pohjoismaiden ja Baltian viljelijäjärjestöt vaativat EU-komissiolta toimia valkoposkihanhien kannansäätelyyn – siirrettävä metsästettäväksi lajiksi pikimmiten
Järjestöjen mukaan kanta on jo niin runsas, että lajin suotuisan suojelun taso ylitetään yli kolminkertaisesti.
Valkoposkihanhien määrä on Pohjoismaiden ja Baltian viljelijäjärjestöjen mukaan kestämätön taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Kuva: Lari LievonenValkoposkihanhen siirtoa metsästettäväksi lajiksi tulee vauhdittaa, vaativat Pohjoismaiden ja Baltian viljelijäjärjestöt.
Suomen, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan järjestöjen puheenjohtajat kirjelmöivät asiasta perjantaina Euroopan Unionin ympäristökomissaarille sekä Pohjoismaiden ja Baltian vastuuministereille.
MTK:n mukaan järjestöt haluavat muutoksen valkoposkihanhen suojelustatukseen sekä EU:n lintudirektiivissä että Bernin sopimuksessa. Lintudirektiivissä valkoposkihanhi pitäisi siirtää metsästettävien lajien joukkoon ja Bernin sopimuksessa sen kannan säätely pitäisi sallia.
"Esitetyt muutokset ovat välttämättömiä, jotta asianmukainen kannansäätely on mahdollista", sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tiedotteessa.
Järjestöt vaativat EU-komissiolta ja omien maidensa ministeriöiltä ripeitä toimia nopeasti kasvaneen kannan suitsimiseen.
"Valkoposkihanhien määrä on kasvanut 30-kertaiseksi 1980-luvulta 2010-luvulle. Vuoteen 2023 kannan arvioidaan olevan jo 2,4 miljoonaa lintua ja kannan kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana edelleen. Jo nyt kanta on niin runsas, että lajin suotuisan suojelun taso ylitetään yli kolminkertaisesti", järjestöt vetoavat.
Valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet kaikissa aloitteen tehneissä maissa merkittäviä maatalousvahinkoja.
Järjestöjen mukaan tyypillisesti maakohtaisten vahinkojen määrä on miljoonia euroja vuodessa, tilakohtaisesti jopa kymmeniä tuhansia euroja.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
