Metsuri: "Metsähallituksen yhtiöittäminen näkyi heti – asenne metsureita kohtaan muuttui jyrkemmäksi"
Metsähallituksen metsureiden työsuojeluvaltuutettu Reijo Kontinen sanoo, että valta valui etelään, kun Metsähallituksen Metsätalous Oy aloitti.
59-vuotias metsuri Reijo Kontinen Kolarista on nyt talven lomautettuna. Työhaluja on vielä useaksi vuodeksi. Kuntoa hän pitää yllä muun muassa hiihtämällä. Kuva: Pekka Fali34 vuotta Metsähallituksella työskennellyt kolarilainen metsuri, työsuojeluvaltuutettu Reijo Kontinen on pettynyt valtion uuden metsätalousyhtiön toimintaan.
Metsähallituslakia veivatessa ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) lupasi, että työllisyysvelvoite säilyy metsätalouden yhtiöittämisestä huolimatta.
Kuitenkin pian Metsätalous Oy:n perustamisen jälkeen yhtiö ilmoitti ensin lomauttavansa valtaosan metsureistaan tammi–maaliskuuksi.
Joulun alla metsurit kertoivat työnantajan tarjonneen kaikille metsureilleen irtisanomispaketteja.
”Yhtiöittäminen näkyi heti. Asenne metsureita kohtaan muuttui jyrkemmäksi”, Kontinen toteaa. Hän täsmentää tarkoittavansa nimenomaan ylintä johtoa, ei lähiesimiehiään.
Kontisen mukaan Lapissa on vallan tyhjiö. Vaikka Metsätalous Oy:n kotipaikaksi kirjattiin Rovaniemi, sillä ei ole merkitystä, koska yhtiön johto toimii Oulussa, Jyväskylässä ja Vantaalla.
”Päätäntävalta lähti Lapista.”
Metsätalous Oy:n palveluksessa työskentelee nyt kaikkiaan 310 metsuria, joista noin kolmasosa Lapissa.
Tähän asti Metsähallitus on onnistunut tekemään hyvää yhteistyötä esimerkiksi paikallisten matkailuyrittäjien kanssa.
Kontinen veikkaa, että konflikteja syntyy, jos omat, paikalliset metsurit korvataan ulkomaisella ostotyövoimalla.
Metsähallituksen metsurit ovat ammattitaitoista väkeä.
Kontisen mukaan yli sata metsuria on suorittanut metsämestarin erikoisammattitutkinnon ja yli 200 luonnonhoitotutkinnon.
”Jo nyt ulkomaalaisten metsureiden jälkiä on jouduttu korjaamaan. Onko meillä varaa siihen, että kansallisomaisuutta hoidetaan taidottomalla työvoimalla?” Kontinen kysyy.
Metsureita on patistettu yrittäjiksi, jolloin työnantajan ristinä ei olisi talvikauden niukka tarjonta metsurintöistä.
Kontisen mukaan metsureilla on kuitenkin heikot edellytykset kilpailla ulkomaisten metsäpalveluyritysten kanssa. Verojen, työnantajamaksujen ja investointien jälkeen tuntihinnasta ei juuri jäisi rahaa elämiseen. Energiaa pitäisi jäädä myös markkinointiin.
Tähän saakka Metsähallituksen metsurit ovat työnantajan kanssa paikallisesti sopineet, että kesällä tehdään pitkiä päiviä ja lauantaivuoroja. Vuosilomia on pidetty pääasiassa talvella ja lomarahat ja tulospalkkiot vaihdettu lomiksi. Näin on saatu talveksi usean kuukauden tauko ilman lomautuksia.
Kontiselle tuli yllätyksenä, että työnantaja tarjosi irtisanomispaketteja kaikenikäisille metsureille.
”Se tuli puskista. Yt-neuvotteluissa näistä ei puhuttu.”
Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtajalla Jussi Kumpulalla on varsin erilainen käsitys tapahtumien kulusta viime vuoden puolella kuin metsuri Reijo Kontisella.
Kumpulan mukaan metsurit itse esittivät yt-neuvotteluissa ”sopeutumispaketteja” lomautusten vaihtoehdoksi. Työnantaja ei heti vastannut mitään mutta harkinnan jälkeen tarjosi niitä työntekijöille.
”Ketään ei yllytetty tai houkuteltu irtisanoutumaan, vaan henkilökohtaisia paketteja tarjottiin neutraalisti.”
Kumpulan mukaan jotkut metsurit vastaanottivat paketteja, mutta tarkkaa lukua hän ei kerro. Enää niitä ei ole tarjolla.
”Meillä ei ole pyrkimystä päästä eroon metsureistamme”, Kumpula korostaa ja oikoo uutisointia joulun alla.
Metsureita jää tiuhaan tahtiin eläkkeelle, eikä Metsähallitus ole muutamaan vuoteen palkannut tilalle uusia.
Kumpula kertoo, että nyt noin 60 prosenttia taimikonhoidoista ja 40 prosenttia istutuksista Metsätalous Oy teettää ulkopuolisilla yrityksillä. Joukossa on sekä kotimaisia että ulkomaisia metsäpalveluyrityksiä. Suomalaisella yrityksellä voi olla ulkomaalaisia työntekijöitä ja toisin päin.
”Yritys vastaa omista työntekijöistään”, Kumpula sanoo, mutta tähdentää, että laatua valvoo tilaaja.
”Työn laadussa ei ole suurta eroa omiin metsureihimme”, hän toteaa.
Kumpulan mukaan paras tilanne on, jos metsuri saadaan palkattua mahdollisimman läheltä työmaata. Sitä edistääkseen yhtiö tekee sopimuksia myös pienyrittäjien kanssa.
Kumpula kiistää väitteen, että Metsätalous Oy:n valta olisi valunut etelään tai että pohjoisen erityisoloja ei ymmärrettäisi.
”Tunnemme hyvin Lapin olosuhteet.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
