Totuttelua metsälakiin, myllerrystä metsäpolitiikassa

Tämän vuoden alussa tuli voimaan uusi metsälaki, joka poisti uudistamisrajat ja salli niin sanotun jatkuvan kasvatuksen.

Avohakkuun rinnalle tuli siis mahdollisuus tehdä esimerkiksi pienaukko- ja poimintahakkuita.

Uusia metsänhoitomenetelmiä on tutkimusten mukaan lähdetty kokeilemaan varsin varovaisesti. Tutkijat varoittelevat muun muassa puustovaurioista ja juurikääpäriskistä, joita poimintahakkuut voivat aiheuttaa.

Etenkin Pohjois-Suomessa on tartuttu mahdollisuuteen uudistaa varsin nuoriakin metsiä. Kasvatusmetsien parturointia on saattanut vauhdittaa myös huoli uudistamistuen poistumisesta uudessa kemeralaissa, joka tulee voimaan ensi vuonna.

Muutoksen tuulet puhalsivat myös järjestökentällä.

MTK:n valtuuskunta hyväksyi järjestöuudistuksen, jonka myötä metsänhoitoyhdistykset liittyvät MTK:n jäseniksi. Metsänomistajien painoarvo järjestössä kasvaa.

Alueelliset metsänomistajien liitot lakkautettiin – lukuunottamatta Pohjois-Suomea, joka jatkaa tukiyhdistyksenä.

Järjestöuudistus aiheutti kentällä alkuun jonkin verran narinaa, mutta lopulta mieli on muuttunut tyytyväiseksi. Kahta lukuunottamatta kaikki metsänhoitoyhdistykset ovat hakeneet MTK:n jäsenyyttä ja saaneet sen.

Metsänhoitoyhdistysten jäsenyys muuttui vapaaehtoiseksi, ja moni metsänomistaja pohtii, jäädäkö jäseneksi vai lähteä.

Alkuvuonna vielä joka neljäs vastasi kyselyssä, että aikoo erota metsänhoitoyhdistyksestä varmasti tai todennäköisesti.

Loppuvuodesta eroaikeita oli vain joka kuudennella.

Energiapuun asemaa koeteltiin alkuvuonna. Tammikuussa kerrottiin, että EU luopuu jäsenmaakohtaisista uusiutuvan energian tavoitteista. MTK vastusti.

Lisää mustia pilviä toi hallituksen linjaus korottaa turveveroa ja laskea metsähakkeen tukea. Se uhkasi lisätä kivihiilen käyttöä.

Bioenergiasta povataan työtä maaseudulle, mutta toisaalta korjuun kannattavuus on vielä heikkoa.

Kysyntä ja tarjonta eivät täysin kohtaa, kun tarvetta olisi suurten kaupunkien liepeillä. Kovin kaukaa haketta ei kannata kuljettaa.

Lokakuussa – alle kaksi viikkoa sen jälkeen, kun vihreät jätti hallituksen – hallitus ilmoitti luopuvansa turveveron korotuksesta ja kasvattavansa metsähakkeen tukea.

Metsäteollisuus kuitenkin huolestui oman raaka-aineensa, ainespuun, saatavuudesta ja vaati, ettei tukea myönnettäisi rinnankorkeusläpimitaltaan yli 16 senttimetriä paksuille puille. Työ- ja elinkeinoministeriö lisäsi läpimittarajan lakiehdotukseensa joulukuussa.

MTK:n, Energiateollisuuden sekä muun muassa Koneyrittäjien mielestä huoli on aiheeton ja raja aiheuttaisi vain ylimääräistä byrokratiaa.

Puukauppoja tehtiin syksyyn asti ennätyksellisen vilkkaasti. Talvea kohti tahti hieman tahmeutui.

Metsäalasta ja etenkin biotaloudesta puhuttiin paljon eduskunnassa. Metsä on talouden veturi, kuultiin monelta suunnalta.

Kiinteistöveron ulottamisesta metsämaahan keskusteltiin tänäkin vuonna. Kannattajien joukkoon ilmoittautuivat ainakin Sampsa Kataja (kok.) ja Antti Lindtman (sd.).

Metsähallituksen metsätalouden yhtiöittäminen jakoi hallituspuolueet. Äänekkäimpiä vastustajia ovat sosialidemokraatit.

Kiitetty pääjohtaja Jyrki Kangas erosi vastalauseena yhtiöittämissuunnitelmalle. Seuraajaksi valittiin Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Kesäkuussa Jari Koskisen (kok.) tilalle valittu maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) päätti kuitenkin panna yhtiöittämisen jäihin. Asiaan ei ehkä ehditä paneutua enää tällä hallituskaudella.

SUVI NIEMI

Avaa artikkelin PDF