Metsäteiden ja suometsien hoidon romahdus vaatii kiireellisiä toimenpiteitä

Metsäteiden ja suometsien hoidon työmäärien romahdus on uhka koko biotaloudelle, sanoo Ari Eini. Kuva: Rami Marjamäki

Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini toivoo, etteivät lähihistorian hakupulmat pilaa koko metsätalouden tukipolitiikan mainetta, kun uutta kannustinjärjestelmää – nykyisen kemeran seuraajaa – parhaillaan pohditaan. Hänen mielestään kemeralla on saatu paljon hyvää aikaan.

"Uskallan väittää, että kemera kaikkinensa on yksi kannattavimmista valtion kannustejärjestelmistä. Valtio on saanut investointinsa moninkertaisesti takaisin."

Tulevista metsätuista ja siitä, tarvitaanko niitä ylipäänsä, päättävät hallitus ja eduskunta viimeistään vuonna 2020, jolloin nykyinen kemera on viimeistä vuotta voimassa. Einin mielipide asiaan on, että yksityismetsätalouden tukia tarvitaan ilman muuta jatkossakin.

"Suomessa harjoitettava metsä- ja teollisuuspolitiikka on ollut onnistunutta. Kiinnostuneita investoijia on kotimaassa ja ulkomailla. Tässä tilanteessa toimivan tukijärjestelmän hylkääminen olisi aikamoinen riski ja antaisi väärän signaalin alan toimijoille, investoijille ja metsänomistajille."

Tulevaan tuettavien töiden listaan Eini ottaisi ainakin metsäteiden ja suometsien hoidon. Lisäksi tarvittaisiin hänen mielestään sellainen tuki, jolla rahoitettaisiin luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä.

"Ei voida ajatella, että monimuotoisuuden vaaliminen jätettäisiin yksin metsänomistajien harteille."

Aiemmin metsätukia kohdennettiin paljon metsän hoitoon. Näitä työlajeja on jo nyt karsittu. Eini pohtii, että taimikonhoidon tuki voisi olla hyvä säilyttää.

"Se ei kustannuksena ole valtavan iso, mutta sen merkitys on suuri metsän kasvun kannalta."

Metsäteiden ja suometsien hoidon työmäärien romahdus jo nykykemerassa huolestuttaa Einiä.

"Pidän sitä uhkana koko biotaloudelle. Se on asia, joka pitää saattaa kuntoon. Jotain pitää tehdä jo ennen vuotta 2020."