Metsähallitus hakee lisää tehojahupenevista hehtaareista
”Tässä on esimerkillisesti matalaksi ajetut tienvarret. Tiet eivät ole metsänpohjaa”, metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen kiittää. ”Teistä pitää huolehtia niin kuin metsistäkin. Lanaus kerran vuodessa ja penkkojen raivaus 3–8 vuoden välein.” Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkistoJYVÄSKYLÄ (MT)
Heikki Savolainen, 49, hymyilee nähdessään terveen ja tuuhean nuoren kuusikon mallikkaasti hoidetun tien varressa.
”Näin korkeita kiviä ei tosin tarvitsisi metsäteillä olla”, hän toteaa.
Savolainen on toiminut vuoden alusta lähtien Metsähallituksen metsänhoitojohtajana. Hän vastaa, että valtion metsät tulevat hoidetuiksi ja että tiestö pysyy kunnossa.
Aivan helppoa valtion omaisuuden hoito ei ole.
Talousvaikeuksissa painiva valtio odottaa Metsähallitukselta vuosi vuodelta parempaa tulosta julkisia menoja kattaakseen.
Suomen metsien monimuotoisuus on vähentynyt. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että valtion, kuntien ja seurakuntien maita suojellaan yhteensä 20 000 hehtaaria nykyisten suojelualueiden lisäksi.
Viime vuonna Metsähallitus teki 115 miljoonan euron tuloksen, tänä vuonna odotetaan 120:tä miljoonaa.
Suurimman osan tuloksestaan Metsähallitus tahkoaa puuta myymällä.
”Valtio omistaa, ja Metsähallitus toteuttaa valtion tahtoa. Henkilökohtaisesti minua harmittaa, jos metsätalouden mahdollisuutta tuloksentekoon kavennetaan”, Savolainen toteaa.
Hänen mielestään tässä taloustilanteessa pitäisi tarkastella kriittisesti toimia, jotka vähentävät taloudellista toimeliaisuutta. Niihin lukeutuu metsätalousmaan hupeneminen muihin tarkoituksiin.
”Millä eletään huomenna?” Savolainen kysyy.
Vastikään yhtiömuotoiseksi muutettu Metsähallituksen metsätalouspuoli vastaa tulostavoitteisiin tehostamalla metsänhoidon kaikkia työvaiheita.
Vähemmistä hehtaareista on saatava irti enemmän ja pienemmin yksikkökustannuksin.
Puuntuotantoa Metsähallitus tehostaa lisäämällä lannoituksia.
Nykyisin valtion metsiä lannoitetaan noin 10 000 hehtaaria vuodessa. Savolaisen mukaan määrä voi nousta pian 20 000 hehtaariin.
Metsänhoitojohtaja haluaa myös metsänjalostuksen saavutukset hyötykäyttöön.
”Jalostettujen taimien ja siementen käyttö voi parantaa tuotosta 30–40 prosenttia”, hän sanoo. Myös puun tekninen laatu, kuten oksakulma, paranee jalostuksella.
Kolmas tehokkuutta tuova seikka on uusi puunkorjuun ja tienrakennuksen työnohjauksen tietojärjestelmä, joka tulee käyttöön ensi vuonna. Metsähallitus on kehittänyt sitä yhdessä Stora Enson ja Metsä Groupin kanssa.
Järjestelmä näyttää yrittäjille tulevat työmaat. Yrittäjät puolestaan kirjaavat toteutuneet työt järjestelmään tilaajan nähtäväksi.
Jouhevuutta uudistusketjuun Metsähallitus lisää myös parantamalla tiedonkulkua eri työvaiheiden toteuttajien välillä.
Ongelmana on ollut, ettei suunnitellun kuvion ja toteutuneen työmaan pinta-alat aina täsmää.
”Säästöpuuryhmät, kalliot ja luontokohteet voivat olla suunniteltua suurempia. Metsäkoneen ajopiirturi kertoo, mitkä alueet on käsitelty. Kuviotietoja tarkennetaan, mistä on hyötyä jatkovaiheessa”, Savolainen selventää.
”Kun pinta-ala tiedetään täsmällisesti, alalle tilataan oikea määrä mättäitä ja taimia.”
Metsähallituksella on töissä noin 500 metsuria. Eläköityvien metsurien tilalle ei palkata uusia, vaan taimikonhoito- ja istutustyöt ostetaan yrittäjiltä.
”Palvelut kannattaa ostaa, koska talvisin metsureille on hyvin vähän töitä ja se on kallista.”
Metsäpalvelujen tarjonta on Savolaisen mukaan kehittynyt hyvin. Tilaa olisi uusillekin yrittäjille, hän lisää.
Savolainen uskoo, että metsätyöt koneellistuvat edelleen. Nykyisin Metsähallituksen istutusaloista alle viisi prosenttia hoituu koneella.
Hän odottaa kovasti, että jatkuvatoimisen istutuskoneen kehitys etenee. Silloin kone istuttaisi jopa kolmasosan.
”Myös taimikonhoidon koneellinen läpimurto uupuu vielä.”
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
