MMM jatkoselvittää metsälainsäädännön vaikutuksia metsien monimuotoisuuteen ja terveydentilaan

Metsälain arvokkaiden elinympäristöjen määritelmään kuuluu pienialaisuus tai metsätaloudellinen vähämerkityksellisyys. Kuvassa Metso-ohjelman suojelukohde Tornatorin maalla. Kuva: Pekka Fali

Maa- ja metsätalousministeriö jatkoselvittää metsälainsäädännön vaikutuksia. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2020 alussa julkaistun selvityksen mukaan metsälaki ja metsätuholaki olivat pääosin toimivia, mutta arvioinnissa nousi esiin monimuotoisuuteen ja metsien terveyden turvaamiseen liittyviä tietotarpeita.

Metsälaissa määritellään metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt, joiden ominaispiirteet on säilytettävä tai joita on vahvistettava. Kohteiden edellytykseksi määriteltiin vuonna 2014 voimaan tulleessa lakimuutoksessa pienialaisuus tai metsätaloudellinen vähämerkityksellisyys.

Määrittely täsmensi aiempaa metsälakia ja sen myötä kohteita on myös siirtynyt metsävaratiedoissa lakisääteisistä kohteista muiksi tärkeiksi elinympäristöiksi.

Selvityksen tavoitteena on saada selkeä kuva siitä, millä tavoin metsälain muutos vaikuttaa käytännössä monimuotoisuuden turvaamiseen tasoon, ja siihen ovatko monimuotoisuusarvot tulevien toimenpiteiden vuoksi uhattuina.

Nyt selvitetään, kuinka paljon metsälakikohteisiin sekä muihin arvokkaisiin elinympäristöihin on kohdistunut käsittelyitä metsälakimuutoksen jälkeen.

Hankkeessa tarkastellaan myös metsälain merkitystä arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisessa suhteessa metsänhoitosuosituksiin, metsäsertifiointiin, METSO-ohjelmaan ja luonnonsuojelulakiin sekä muihin elinympäristöjen turvaamisen keinoihin.

Selvitys metsälain monimuotoisuusvaikutuksista valmistuu tämän vuoden aikana, ja sen toteutuksesta vastaa Luonnonvarakeskus yhteistyössä ympäristökeskuksen ja metsäkeskuksen kanssa. Selvityksen pohjalta päätetään jatkotoimista.

Metsälain osalta lakimuutoksia ei ole valmisteilla.

Metsätuholain todettiin toimivan pääosin hyvin. Arviointi toi kuitenkin esiin ilmastonmuutoksesta sekä metsätalouden toimintaympäristön kehityksestä aiheutuvia muutostarpeita, jotka edellyttävät lähempää tarkastelua.

Keskeiset kysymykset koskevat kirjanpainajan torjuntaa, juurikäävän torjuntaa turvemaan männiköissä sekä toimijoiden omavalvontavelvoitteen laajentamista puuta välittäviin tahoihin.

Kirjanpainajan osalta nykyisen lain toimivuutta arvioidaan Väli-Suomessa, jossa nykyinen puuston poistopäivämäärä 24.7. on osoittautunut liian myöhäiseksi.

Tarkemmin selvitetään männyn pystynävertäjän aiheuttamien kasvutappioiden vakavuutta. Lisäksi selvitetään, olisiko taloudellisesti kestävää edellyttää kantokäsittelyä mäntyvaltaisilla turvemailla tehdyissä kesähakkuissa juurikäävän torjumiseksi.

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa hankkeessa arvioidaan myös mahdollisten muutosten alan toimijoille aiheuttamat kustannusvaikutukset.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee vaikutustenarvioinnin pohjalta metsätuholakia koskevat muutosehdotukset kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on, että mahdolliset lakimuutokset tulisivat voimaan vuoden 2022 alussa.