Tieyhdistyksen uusi puheenjohtaja Juha Ojala ohjaisi tierahoja tarkemmin: "Erityisesti maa- ja metsätalous tarvitsevat toimivaa tieverkostoa"

"Metsäteiden pitäisi olla keskeinen rahoituksen kohde kemerassa. Teitä pitkin ne puut tulevat", Ojala esittää oman kotinsa viereisellä sillalla Nurmijärvellä. Sylissä on juuri Saksasta muuttanut pienimünsterinseisoja Kiti. Kuva: Kimmo Haimi

Asiantuntijaorganisaatio Suomen Tieyhdistyksen puheenjohtajan nuija vaihtaa omistajaa alkuvuodesta 2019.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila siirtyy yhdistyksen johdosta sivuun, ja puheenjohtajaksi nousee nurmijärveläinen Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala.

"Mielenkiinnolla lähden tähänkin pestiin. Nyt Työtehoseuran ja aikaisemmin ministeriön tehtävissä olen hankkinut asiantuntemusta tieyhdistykseltä, mutta suorempia kytkentöjä siihen minulla ei ole. Aika näyttää, mitä voin yhdistykselle antaa", Ojala pohtii.

Miehen mukaan yhdistys on elinkeinoelämän ja kotimaan yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeä vaikuttaja. Ojala kehuu myös sen laaja-alaista asiantuntijuutta.

"Hallitus on erittäin monipuolinen. On yritys-, valtio-, kunta- ja elinkeinopuolelta väkeä", hän luettelee.

Tuleva puheenjohtaja on jo ehtinyt pyöritellä ajatuksia Tieyhdistyksen asioista, vaikka virallisempaa asialistaa ei vielä ole tekeillä. Ojala on koko työuransa ajan ollut kehittämässä työn tuottavuutta erilaisissa organisaatioissa. Sanottavaa riittää niin kotimaan tiestöstä kuin sen vaikutuksesta maan kilpailukykyyn.

"Suomen kolme suurta kansantalouden pottia ovat asunnot, metsät ja tiet. Niistä tulee pitää huolta", Ojala huomauttaa. "Jos ajattelee mitä tahansa elinkeinoelämää, tiestön merkitys on hyvin tärkeä."

"Jos haluaa asua vaikkapa täällä Nurmijärven maaseudulla, niin teiden tulee olla kunnossa, että ylipäätään pääsee kotiin ja töihin", Ojala naureskelee.

Suomen kattavassa tieverkostossa on Ojalan mukaan sekä uhkia että mahdollisuuksia. Pääosin hän näkee tiestön perustan olevan kunnossa, vaikka korjausvelka on "mahdottoman suuri".

"Talous on hyvässä kasvussa, joten käytettävää rahaa on enemmän. Julkinen taloushan pyörii yksinkertaisella yhtälöllä; jos verotuloja saadaan enemmän, niin silloin myös kohdennettavia rahoja on enemmän."

Kahdeksassa yksityisessä tiekunnassa osakkaana oleva Ojala pitää uhkana suurien investointien epätasapainoa. "Erilaisia toimintoja on oltava eri puolilla Suomea, ja kaikkien investointien ei kannata tulla ruuhka-Suomeen. Jonkinlainen jako ja tasapaino pitäisi olla."

Suomen mittavan tieverkoston nykyiseen ylläpitoon Ojala lisäisikin huolellisempaa priorisointia.

"Koko tiestöä ei välttämättä pystytä pitämään niin hyvässä kunnossa, mutta rahaa sinne missä tarve on suurin, ja missä elinkeinoelämää ja paikallista arkielämää parhaiten tuetaan", Ojala toteaa.

"Väylät täytyy tietysti olla kunnossa vaikkapa välillä Turku-Tampere-Helsinki-Venäjä. Tasapaino on kuitenkin säilytettävä siten, että kulku myös pohjoiseen toimii. Erityisesti maa- ja metsätalous tarvitsevat toimivaa tieverkostoa ."

Paremmasta rahanjaottelusta hän korostaa hyvänä esimerkkinä Äänekosken biotuotetehdasta, kun valtio panosti alueen tiestöön metsäalan jätti-investoinnin myötä.

Tienkäyttäjälle Ojala haluaa korostaa yhdistyksen monipuolisia asiantuntijapalveluita. "On hyvä tietää ainakin nämä neuvontapalvelut, jotka ovat mielestäni erittäin hyviä ja ymmärtääkseni laajasti käytettyjä."

Yhdistys tarjoaa tietoa muun muassa yksityisteiden tiekiistoihin, joista Ojalalta löytyy omakohtaista kokemusta jopa omaan kotipihaan johtavasta tuplatiestä.

"Ei varmasti muualta saa tällaista tietoa."