"Kävi selväksi, etteivät ihmiset ole tyytyväisiä asemaansa" – puuparlamentti kokoaa metsänomistajia yhteiseen rintamaan

Puuparlamentin muodostaneet Pauli Hytönen (vas.), Seppo Rautiainen, Matti Tiusanen ja Pekka Porrassalmi rohkaisevat metsänomistajia kautta maan organisoitumaan yhteiseen rintamaan. Kuva: Petteri Kivimäki

Äänekoskelainen Pekka Porrassalmi sai viime vuonna idean seudun metsänomistajien oman keskustelukerhon eli puuparlamentin perustamisesta.

”Meillä täällä Keski-Suomessa on eri kyläkunnissa pitkään kokoonnuttu huoltoaseman baareihin. Samanhenkiset ihmiset tapaavat toisiaan ja vaihtavat ajatuksia ajankohtaisista asioista”, Porrassalmi kertoo.

Hän havaitsi, että melkein kaikilla huoltoaseman pöytään hakeutuvilla on metsää ja että he ovat kiinnostuneita metsänhoidosta.

”Keskustelut kiertyivät aina tavalla tai toisella metsään, metsätalouteen ja metsänhoitoon. Kävi myös selväksi, etteivät ihmiset ole tyytyväisiä metsänomistajan asemaan suhteessa metsäalan firmoihin”, Porrassalmi taustoittaa.

Ajatus paikallisen puuparlamentin perustamisesta jalostui nopeasti ensimmäisiksi kokouksiksi.

Mukaan valikoitui seitsemän metsänomistajaa Äänekoskelta, Konnevedeltä ja Saarijärveltä.

”Olemme kokoontuneet nyt vuoden aikana puolenkymmentä kertaa. Käsittelemme tapaamisissa ajankohtaisia metsäasioita. Meillä on aina jokin pääaihe, vaikka keskustelu saakin rönsyillä”, Matti Tiusanen Äänekosken Sumiaisista sanoo.

Puuparlamentin tavoitteena on koota metsänomistajia yhteiseen rintamaan ja viedä omaa viestiä metsäteollisuuden suuntaan.

”Metsänomistajat ovat turhan hajanainen ryhmä. Yhteinen edunvalvonta on kaikkien etu, mutta se vaatii sitä, että kootaan porukka kasaan”, Porrassalmi toteaa.

Keskusteluyhteyttä metsäfirmojen suuntaan on jo avattu.

”Sanotaanko näin, että keskustelu on tähän mennessä ollut avointa, muttei vielä kovin hedelmällistä. Meitä on kuultu, mutta kuullun ymmärtäminen ei ole ollut vielä sillä tasolla kuin toivotaan”, Porrassalmi summaa.

Keskisuomalaisia metsänomistajia hiertää tällä hetkellä ennen muuta kuitupuusta maksettava alhainen hinta.

”Tuottajahinta on jäänyt makaamaan viime vuosituhannelle, mutta sellun hinta on samassa ajassa noussut kaksi ja puoli kertaa korkeammaksi. Kotimaisen kuitupuun hinta on poljettu kohtuuttoman alas. Asiaan täytyy tulla muutos”, Porrassalmi korostaa.

Seppo Rautiainen Äänekoskelta huomauttaa, että puukauppojen hintarakenteen muodostumisesta pitäisi keskustella enemmän metsäteollisuuden kanssa.

”Ihmetyttää kovasti, kun kuitupuusta maksetaan 46–60 euroa kuutiolta Suomen rajalla, mutta vain 30–35 euron tienvarsihinta puuntuottajalle täältä kotimaassa. Sillä tavoin pidetään kotimaisen puun hinta alhaalla.”

Keski-Suomen puuparlamentti laati metsäfirmoille helmikuussa avoimen kirjeen, jossa peräänkuulutetaan parempaa vuoropuhelua sekä muun muassa vaaditaan kuitupuun hinnan sitomista sellutonnin hintatasoon. Kirjeessä myös vaaditaan, että kuitupuun hinta tulisi palauttaa vuosituhannen vaihteen tasolle.

”Voisi esimerkiksi sopia, että kuitupuun hinta on aina 4,5 prosenttia sellutonnin hinnasta, ja eläisi kauppatilanteessa aina sen mukaan. Näin puuntuottajat saisivat reilun korvauksen työstään”, Matti Tiusanen kiteyttää.