Vapaa-ajankalastajille tulossa oleva kalojen myyntikielto tyrmätään – ”Tässä ammutaan nyt tykillä muikkua”

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille esityksen, jolla vapaa-ajankalastajien oikeus myydä sisävesiltä pyydettyjä vähäisiä kala- ja rapueriä suoraan kuluttajille poistettaisiin kokonaan.

Eräkerhon mukaan esitys heikentäisi kotimaisen lähiruoan saatavuutta, nostaisi erityisesti muikun ja rapujen hintaa, vaikeuttaisi maaseudun lasten ja nuorten mahdollisuuksia ansaita omalla työllään taskurahaa sekä pahimmillaan lisäisi juuri sitä harmaata taloutta, jota esityksellä väitetään torjuttavan.

”Tässä ammutaan nyt tykillä muikkua. Nykyinen laki sallii vapaa-ajankalastajalle vain vähäisen ja satunnaisen suoramyynnin kuluttajalle. Tätä mahdollisuutta ei pitäisi poistaa, vaan päinvastoin suomalaisia pitäisi kannustaa pyytämään, syömään ja myymään paikallista luonnonkalaa”, Keskustan eräkerhon puheenjohtaja, Raahen kaupunginvaltuutettu Pyry-Pekka Kalevi Suonsivu kommentoi.

Nykyisen kalastuslain esitöissä vähäisen myynnin rajaksi on määritelty enintään 100 kiloa kalaa tai 300 rapua vuodessa. Säännös laadittiin aikanaan nimenomaan mahdollistamaan tavallinen naapureille, tuttaville ja muille paikallisille kuluttajille tapahtuva pienimuotoinen myynti.

”On vaikea nähdä, millä matematiikalla sata kiloa kalaa vuodessa muodostaa suomalaisen kalatalouden keskeisen harmaan talouden ongelman. Vielä kummallisempaa on, että nykyisen lain omissa perusteluissa tällaisen myynnin todetaan olevan niin vähäistä, ettei se olennaisesti vaikuta kaupallisten kalastajien toimintaedellytyksiin”, Suonsivu ihmettelee.

Maaseudun lapsilta viedään mahdollisuus ansaita rahaa, eräkerhon tiedotteessa todetaan. Kuva: Sanne Katainen

Keskustan eräkerhon mukaan kiellon vaikutuksia kotimaisen kalan ja rapujen saatavuuteen on aliarvioitu.

”Jos markkinoilta poistetaan suuri määrä pieniä paikallisia myyjiä, mutta kysyntä pysyy ennallaan, seurauksena ei tarvita taloustieteen professoria ennustamaan: saatavuus heikkenee ja hinnat nousevat.”

Eräkerho muistuttaa, että vastaavanlaisesta tarjonnan heikkenemisestä on Suomessa jo kokemusta. Kun vapaa-ajankalastajien mahdollisuutta myydä saalista kaupoille rajoitettiin vuonna 2016, kotimaisen järvikalan saatavuudessa havaittiin ongelmia.

”Suomessa puhutaan jatkuvasti huoltovarmuudesta, lähiruoasta, kotimaisen kalan käytön lisäämisestä ja ruokajärjestelmän kestävyydestä. Sitten samaan aikaan säädetään laki, jolla täysin syömäkelpoisen kotimaisen luonnonkalan tie suomalaisen ruokapöytään tehdään vaikeammaksi.”

Eräkerho pitää esityksen harmaan talouden torjuntaa koskevaa perustelua erityisen heikkona. Laillisen pienmyynnin kieltäminen ei tiedotteen mukaan hävitä kysyntää eikä saalista, vaan todennäköisemmin osa kaupasta siirtyy vain näkymättömiin. Silloin harmaa talous ei vähene vaan lisääntyy.

Eräkerhon tiedotteessa arvioidaan, että järkevä tapa puuttua mahdolliseen järjestelmälliseen veronkiertoon olisi valvoa sitä toimintaa, joka tosiasiassa muistuttaa liiketoimintaa eikä kriminalisoida tai kieltää kaikkea satunnaista pienmyyntiä.

”Jos joku myy tuhansia kiloja kalaa pimeästi ja esiintyy vapaa-ajankalastajana, puututaan siihen. Mutta ei sen vuoksi tarvitse kieltää vaaria myymästä ylimääräisiä muikkujaan mökkinaapurille.”

Keskustan eräkerho vaatii, että hallituksen esitysluonnoksesta poistetaan vapaa-ajankalastajien vähäisen suoramyynnin täyskielto.

Eräkerhon mukaan nykyinen järjestelmä, jossa sisävesiltä pyydettyä kalaa ja rapuja voidaan myydä satunnaisesti vähäinen määrä suoraan lopulliselle kuluttajalle, tulee säilyttää. Tarvittaessa sääntelyä ja valvontaa voidaan täsmentää niin, että aidosti ammattimainen myynti erotetaan selkeästi harrastajien pienmyynnistä.

”Harmaata taloutta pitää torjua. Mutta sitä ei torjuta kieltämällä laillinen talous. Kotimaisen kalan käyttöä ei lisätä vähentämällä sen saatavuutta.”