Tammikuun lumituhojen korjuu vauhdissa Kainuussa – taitava harventaja piilottaa tuhojen jäljet

Metsäkoneenkuljettaja Heino Kemppainen harvensi lumituhoista kärsinyttä männikköä keskiviikkona Kainuun Ristijärvellä. Katkenneen puun korjuussa menee kaksi kertaa niin kauan kuin ehjän puun korjuussa. Kuva: Pekka Fali

Ennen harvennusta lumituhoista kärsinyt metsä näyttää lohduttomalta. Harvennuksen jälkeen jäljelle jää avara, hyväkuntoinen puusto. Kuva: Pekka Fali

Heino Kemppainen aloittaa työt yleensä viideltä aamulla ja lopettaa kolmen maissa iltapäivällä. Kuva: Pekka Fali

Metsänomistaja Kalevi Karppinen ja metsäneuvoja Mikko Kananen arvostavat taitavan konekuskin työjälkeä. Kuva: Pekka Fali

Tammikuun lumituhojen suuruus alkaa valjeta Itä-Suomen metsissä, kun lumi on putoillut latvoista. Tuhojen arviointi on pitänyt metsäasiantuntijat kiireisinä.

"Jotkut metsänomistajat ottivat tykkytuhot todella raskaasti. He kokivat, että elämäntyö on pilalla, kun puuta meni nurin", Metsänhoitoyhdistys Kainuun metsäneuvoja Mikko Kananen Ristijärveltä kertoo.

Tilanne ei kuitenkaan ole läheskään aina lohduton.

Esimerkiksi ristijärveläisen Kalevi Karppisen metsässä märkä lumikuorma kyllä katkoi ja taivutti puita, mutta korjuun jälkeen metsikkö näyttää taas hyvältä kasvatusmetsältä.

Noin 40-vuotiaalle männikkökuviolle oli suunniteltu harvennushakkuu jo viime syksynä. Luonto päätti harventaa puustoa jo hieman etuajassa.

Kananen arvioi, että lumituhoja Karppisen metsässä on yhdestä kolmeen kiintokuutiota hehtaarilla.

Metsäkoneenkuljettajalla on tärkeä rooli metsikön tulevaisuutta ajatellen. Karppisen metsää harventaa kokenut Heino Kemppainen.

Kananen kehuu häntä taitavaksi ja huolelliseksi. Kemppainen on suunnitellut ajourat kulkemaan niistä kohdista, joissa katkenneita puita oli eniten.

"Rikkoutunut puu korjataan pois, ehjä jätetään jäljelle", Kananen summaa.

Kemppaisen mukaan tuhopuiden korjuu on työlästä.

"Siinä on kuin kaksi puuta, aikaa menee tuplasti. Ensin korjataan tyvi, sitten latva", Kemppainen kuvailee.

Lumen katkomasta puusta ei välttämättä saa tukkia lainkaan. Kanasen mukaan kaikki tuhopuu ei kelpaa sellukattilaankaan.

Ainespuuksi kelpaamattomaan puun Karppinen aikoo kerätä itselleen polttopuuksi.

Hänellä on metsävakuutus, joka kattaa lumituhot. Vakuutus korvaa arvonmenetyksen, joka tuhon vuoksi halvempaan laatuun luokitellusta puusta koituu. Omavastuu Karppisella on 200 euroa.

Jos metsä muuttuu tuhojen vuoksi vajaatuottoiseksi, vakuutus korvaa sen odotusarvon mukaan.

Kananen suosittelee lämpimästi lumituhot kattavaa metsävakuutusta, sillä talvet ovat muuttuneet entistä märemmiksi.

"Ennen lumi satoi kuivana. Ilmastonmuutos lisää märkyyttä."

Suomen metsäkeskuksen itäisen alueen valmiuspäällikkö Markku Remes arvioi, että lumituhoja kärsineissä maakunnissa – Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla – meni nurin yhteensä noin neljännesmiljoonaa kiintokuutiota. Siinä on mukana kaikkien omistajaryhmien metsät.

Tuhojen rahallinen arvo metsänomistajille on 7–8 miljoonaa euroa, Remes laskee.

"Voi olla, että arviot ovat vähän alakanttiin. Tuhojen todellinen määrä voi olla tätä korkeampi."

Metsänhoitoyhdistysten lisäksi myös metsäyhtiöt ja Metsähallitus kartoittavat lumituhoja.

"Teimme paikkatietoaineistoomme maaston korkeuteen pohjautuvan teemakartan, sillä havaintojen perusteella tuhot alkavat reilun 200 metrin korkeudelta. Lisäksi laadimme teemakartan keskimääräisestä lumikuormasta 30 vuoden ajanjaksolta. Aineiston avulla lumituhoalueet ovat helpommin löydettävissä inventointia varten", Metsähallituksen metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi kuvailee.

Tuhojen arvioinnissa hyödynnetään helikopteria. Myöhemmin keväällä Metsähallitus harkitsee, onko tarvetta vielä laajempaan inventointiin ilmakuvauksen tai laserkeilauksen avulla.

"On tärkeää saada korjattua tukkipuukohteet kevään aikana. Hyönteistuhojen minimoimiseksi pyrimme korjaamaan puustoa tuhoutuneilta kohteilta mahdollisimman paljon heinäkuun alkuun mennessä", Tuomi toteaa tiedotteessa.