UPM uskoo yhä uiton kannattavan Saimaalla – "Uittoa voi kehua myös ympäristöteoksi"

Nippulautassa kulkee puuta enimmillään 30 000 kuutiometriä. Keskimäärin lautan koko on 20 000 kuutiota, mikä vastaa noin 400 puutavara-­auton kuormaa. Kuva on Konnuksen kanavalta Leppävirralta Pohjois-Savosta. Kuva: Lari Lievonen

Uittomäärät ovat Saimaalla jälleen kasvussa parin vuoden takaisen notkahduksen jälkeen.

Toissa vuonna puuta kulki nippulautoissa noin 300 000 ja viime vuonna 400 000 kuutiometriä.

UPM:n logistiikkapäällikkö Esa Korhonen arvioi, että tänä vuonna päästäneen lähelle 500 000 kuutiometriä.

UPM on ainoa metsäyhtiö, joka vielä uittaa puuta Suomessa. Lajissaan se on harvinainen lähes koko maailmassa, sillä vastaavanlaista nippu-uittoa ei Suomen lisäksi ole harjoitettu muualla kuin Kanadassa Brittiläisessä Kolumbiassa.

Korhonen toimii UPM:n logistiikkapäällikön toimen ohessa uittopäällikkönä Järvi-­Suomen Uittoyhdistyksessä, johon kuuluvat myös uitosta toistaiseksi luopuneet Stora Enso ja Metsä Group.

Stora Enso lopetti uiton vuonna 2010. Metsä Groupin viimeiset niput lipuivat hinaajien perässä kesällä 2016.

Vielä 2000-luvun alussa puuta kulki nippulautoissa Saimaalla, Kallavedellä ja Pielisellä yhteensä lähes 1,2 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Sen jälkeen määrät vähenivät, kun uiton laskettiin menettäneen kilpailukykynsä auto- ja rautatiekuljetuksiin verrattuna.

Päijänteellä uitto alkoi hiipua jo viime vuosituhannen lopulla. Lopullinen isku Päijänteen uitolle oli UPM:n Voikkaan tehtaan sulkeminen vuonna 2006.

Uittopojat Oy:n Anssi Aleksjev kiinnittää 80 nipun pätkää apualus Tarmon vetoon kanavan läpi. Kuva: Lari Lievonen

Uiton kilpailukykyä on nyt saatu Korhosen mukaan kohennettua.

”Uitossa on siirrytty urakointipohjaiseen toimintamalliin kuten metsäalalla puunkorjuussa ja kuljetuksissa on toimittu jo pitkään. Näin kustannustehokkuus on parantunut selvästi.”

Parina viime vuonna uiton tarvetta on lisännyt teollisuuden puunkäytön kasvu Suomessa.

”Muissa kuljetusmuodoissa kapasiteetti on ollut täydessä käytössä ja uitto on tarjonnut meille kilpailukykyisen lisävaihtoehdon.”

Korhonen korostaa, että uitto ei ole vain kuljetusta vaan myös varastointia.

”Uittopuun varasto perustetaan esimerkiksi Pohjois-­Karjalaan Nurmekseen tai Pohjois-­Savoon Maaningalle, kun nippulautta kootaan pudotus­paikalla. Sen jälkeen varasto siirretään hinaamalla Ristiinaan vaneritehtaalle tai Lappeenrantaan sellutehtaalle”, Esa Korhonen havainnollistaa.

Lappeenrannassa ja Ristiinassa on uittopuuta vesivarastoissa valmiina odottamassa niitä tilanteita, kun kelirikko tai kapasiteettipula rajoittaa maakuljetuksia tehtaille.

Kanavaan mahtuu kolme nippua rinnakkain. Uittopojat Oy:n apualus Taipaleen kannella Kari Kainulainen ja Kari Friberg. Alusta ohjaa Mika Sairanen. Kuva: Lari Lievonen

Nippulautassa kulkee puuta enimmillään 30 000 kuutiometriä. Keskimäärin lautan koko on 20 000 kuutiota, mikä vastaa noin 400 puutavara-­auton kuormaa.

”Uittoa voi kehua myös ympäristöteoksi, sillä hiilijalanjälkeä tai käytettyä energiamäärää ajatellen uitto on ylivoimainen pitkillä yli 250 kilometrin kuljetus­matkoilla.”

”Jos uitossa energiankulutuksen suhdeluku on yksi, niin rautatie- ja aluskuljetuksissa se on kaksi ja autokuljetuksissa kolme”, Korhonen laskee.

Työvuoro vaihtuu puolenpäivän aikaan. Kuvassa Uittopojat Oy:n Kari Kainulainen (vas.), Anssi Aleksjev ja Petri Nurmi. Kuva: Lari Lievonen

Uittoa ei voi käyttää ympäri vuoden eikä se sovi kaikille puutavaralajeille.

Sahatavaran laatu ei täytä enää nykyvaatimuksia, jos sahatukit likoavat pitkään vedessä.

Sen sijaan vaneritehtaille menossa oleville tukeille uitto ja vesivarastointi ovat kuin ennakkojalostusta ennen sorvausta viiluiksi.

”Uittoon ei voi laittaa ensiharvennuspuuta, koska se ei ui kunnolla vaan uppoaa. Ensiharvennuspuussa on sydänpuun osuus pieni ja solurakenne sellainen, että se imee vettä.”

”Uittoon kelpaavat mieluiten talvikaatoina päätehakkuupuu sekä muu harvennuspuu kuin ensiharvennukset”, Korhonen kertoo.

Sellainen puu, joka ei uittoon sovi, voidaan kuljettaa vesi­väyliä pitkin alus- eli proomukuljetuksina.

UPM:llä aluskuljetuksina puuta kulkee Korhosen mukaan Saimaalla jokseenkin saman verran kuin nippulautoissa.

Näin vesiteitse puuta UPM:n tehtaille Mikkeliin Ristiinaan ja Lappeenrantaan Kaukaalle tulee tänä vuonna yhteensä lähes miljoona kuutiometriä.