UPM tasaisi verorasitusta

UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander kannattaa metsänomistajien sukupolvenvaihdosten helpottamista. Hallitus on luvannut, että muutos saataisiin voimaan vuoden 2017 alusta. Sen toivotaan tuovan lisää potkua metsänhoitoon ja puukauppaan.

”Metsänomistajien sukupolvenvaihdosten helpottaminen ei ole keneltäkään pois.”

Metsäteollisuus ry on halunnut sitoa metsänomistajien sukupolvenvaihdosten helpottamisen laajempaan pakettiin. Järjestö on ehdottanut erilaisia veromalleja, jotka kohdistuisivat passiivisiin metsätiloihin.

Branderin mukaan nykyisessä järjestelmässä aktiivisesti puuta myyvät tilat maksavat metsäverot muidenkin puolesta. Mikäli muutoksia tehdään, verorasitusta pitää tasata, eikä aktiivisten tilojen verorasitusta saa nostaa.

”Vajaa kolmannes metsänomistajista ei ole myynyt puuta 30 vuoteen. Jonkinlainen metsämaksu voisi herätellä heitä. Tavoitteena on lisätä puun tarjontaa.”

UPM hankkii noin 18 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa tehtailleen Suomessa. Lähinnä sellutehtaisiin kohdistetut investoinnit lisäävät yhtiön puunkäyttöä 1,5 miljoonalla kuutiolla.

Noin puolet puista kertyy yksityismetsien pystykaupoista. Omista metsistään yhtiö hakkaa pari miljoonaa kuutiota ja saman verran se tuo puuta ulkomailta. Loput kuusi miljoonaa kuutiota tulevat vaihtoina, sahahakkeena ja metsänhoitoyhdistysten toimituksina.

Yksityismetsien puusta yli puolet tulee yhtiön sopimustiloilta. Osa tiloista on ollut yhtiön asiakkaana jo 50-luvulta lähtien.

Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen avasi yhdistyksille mahdollisuuden toimia puukaupassa. UPM on tiivistänyt yhteistyötään yhdistysten kanssa sen jälkeen.

”Yhdistysten kautta tuleva puu täydentää meidän puunhankintaa. Suuret yhdistykset toimivat puukaupassa hyvin ammattimaisesti”, toteaa Brander.

Branderin mukaan puukaupassa on ollut hyvä, yli kaksi vuotta kestänyt jakso. ”Kauppa on käynyt tasaisesti, mikä kertoo luottamuksesta.”

Myös syystalven näkymät puukaupoille ovat hyvät. UPM:n tehtaat eivät ole rajoittaneet tuotantoaan, joten puulla on hyvä kysyntä.

Puun menekkiä pohtivalle metsänomistajalle Brander vinkkaa, että metsänomistaja voi omilla toimillaan lisätä leimikon kiinnostavuutta. Puunostaja arvostaa hyväkuntoisia metsäteitä ja ajallaan tehtyjä hoitotoimenpiteitä.

UPM:n tehtaat sijaitsevat Etelä- ja Keski-Suomessa, joten myös yhtiön puunhankinta on keskittynyt tehtaiden ympärille. Siksi yhtiö myy metsiään esimerkiksi Kainuusta ja ostaa sieltä enää hyvin vähän puuta.

Metsäteollisuuden investoinnit lupaavat hyviä aikoja metsänomistajille, jotka ovat haikailleet puulle lisää menekkiä. Laskennallisesti kaikki on kunnossa, puuta riittää suunnitelluille hankkeille. Ongelmana on puun saanti liikkeelle.

”Toivoisin metsänomistajien miettivän, mitä he metsiltään haluavat. Osa haluaa tuottoa, osalle ovat muut arvot tärkeämpiä. Joillekin paras ratkaisu saattaisi olla metsien myynti niille, jotka haluavat niitä käyttää.”

UPM tarjoaa metsänomistajille palvelua näiden tavoitteiden mukaisesti.

Yhtiön palvelut kattavat perinteisen puukaupan ja metsänhoidon lisäksi kokonaisvaltaisen metsävarallisuuden hoidon, sukupolvenvaihdoksen ja jopa testamentit.

”Metsänhoitopalveluissa katteet ovat pieniä. Toisaalta työtä on paljon tarjolla ja toimintaa voi tehostaa. Siksi olemme koneellistaneet istutusta ja taimikonhoitoa.”

Täysi palvelu koskee myös metsän hankintaa pohtivia sijoittajia.

”Metsä on hyvä sijoituskohde. Se kasvaa joka vuosi. Koska meillä on metsää, me voimme myydä sitä kaukana omista tehtaistamme sijaitsevilta alueilta ja hoitaa sen sitten avaimet käteen -periaatteella.”

Uutena vaihtoehto nousussa ovat rahastomaiset metsäsijoitukset.

Branderin mukaan käynnissä oleva digitalisaatio koskee myös metsäalaa. Entistä suurempi osa metsänomistajista asuu muualla ja haluaa hoitaa metsäasiansa iltaisin tai viikonloppuisin.

”Metsänomistajat siirtyvät mobiilipalveluihin. Metsään.fi -tarjoaa niille hyvän pohjan. Se myös lisää kilpailua, kun myös pienet palvelun tarjoajat pääsevät sinne mukaan.”

Jarmo Palokallio

Avaa artikkelin PDF