Väitös: Kuusen ja männyn kannoista saataisiin antioksidantteja lääkkeisiin, lisäravinteisiin ja kosmetiikkaan

Kuusen kuori ja erityisesti runkoa lähimmät suurimmat juuret sisältävät bioaktiivisia yhdisteitä. Kuva: Kari Salonen

Havupuiden kannot ja juuret sisältävät uuteaineita, joista on mahdollista jalostaa korkean jalostusarvon tuotteita. Harri Latva-Mäenpää tutki Helsingin yliopiston kemian väitöstutkimuksessaan menetelmiä, joilla arvokkaat molekyylit biomassasta saadaan talteen.

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että kuusen kuori ja erityisesti runkoa lähimmät suurimmat juuret sisältävät melko suuria määriä bioaktiivisia yhdisteitä. Myös männyn kannoista löydettiin samankaltaisia yhdisteitä.

Nykyisillä korjuumenetelmillä kerätään jo talteen kantoja, mutta ne menevät yleensä lämpölaitoksille poltettavaksi. Latva-Mäenpään väitöstutkimus osoittaa, että puubiomassasta ja sivuvirroista eli kannoista ja kuorista voitaisiin jalostaa sellun lisäksi myös muita tuotteita.

Tutkimuksessa huomattiin, että puusta voidaan eristää luonnollisia antioksidantteja. Eristetyt stilbeeni-yhdisteet voivat suojata soluja haitalliselta hapettumiselta, joka johtaa solujen tuhoutumiseen.

"Tunnetuin ja tutkituin stilbeeni-yhdisteistä on resveratroli, jonka on esitetty myös olevan yksi punaviinin ja puolukoiden aktiivisista komponenteista. Näitä yhdisteitä voitaisiin käyttää hyvinvointia edistävissä tuotteissa, kuten lääkkeissä, lisäravinteissa ja kosmetiikassa", Latva-Mäenpää kuvailee.

"Terveysnäkökulmasta oksidatiivinen stressi soluissa aiheuttaa erilaisia vaurioita elimistössä, joista seuraa esimerkiksi ihon vanhenemista tai jotka ilmenevät esimerkiksi erilaisia tulehduksina. Esimerkkisairauksia ovat nivelrikko ja Alzheimer."

Väitöstutkimuksen mukaan kuusen juuren niska kannon ja juurien välissä on myös erittäin rikas lähde polyfenolisille lignaani-yhdisteille eli esimerkiksi hydroksimatairesinolille, jolla on jo nykyään käyttöä erilaisissa terveyttä edistävissä lisäravinnesovelluksissa.

Antioksidatiivisten ominaisuuksien lisäksi yhdisteillä on havaittu antimikrobisia ominaisuuksia, minkä vuoksi niitä voisi olla mahdollista hyödyntää erilaisina puun tai muiden rakennusmateriaalien suoja-aineina.