Sekametsä sitoo kuusikkoa enemmän hiiltä maaperään
Koivu parantaa ja kuusi huonontaa maan tuotoskykyä.
Suomen metsistä 90 prosenttia on havupuuvaltaisia. Karuimmat maat ovat luontaisesti männyn kasvupaikkoja. Kuva: Tommi HakalaSekametsät ovat hyväksi luonnon monimuotoisuudelle. Tuoreiden tutkimusten mukaan sekametsää kannattaa suosia myös maaperän hiilensidonnan takia.
”Viimeisimpien tutkimusten mukaan lehtipuuosuuden lisääminen voi lisätä juurimassaa ja hiilen määrää pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsissä”, toteaa tutkija Timo Domisch Luonnonvarakeskuksesta.
Sekametsien hyödyt on tunnettu jo pitkään. Silti viime vuosikymmenten aikana metsänhoidossa on suosittu lähinnä havupuita.
Domischin mukaan havupuiden suosio näkyy sekä metsänhoitosuosituksissa että käytännön metsätaloudessa. Tällä hetkellä metsien valtapuuna on Suomessa lähes yksinomaan kuusta ja mäntyä.
Vain kymmenesosa metsien pinta-alasta on lehtipuuvaltaista sekametsää. Niissä pääpuulajeina ovat lähinnä raudus- ja hieskoivu.
Yksi syy lehtipuiden heikkoon asemaan ovat hirvituhot. Niiden pelossa metsänomistajat ovat uudistaneet metsät koivun ja osin myös männyn sijaan kuuselle.
Valtakunnan metsien inventointien mukaan sellaisten havumetsien osuus, joissa on yli viiden prosentin lehtipuuosuus, on lähtenyt nousuun tällä vuosituhannella.
Huoli metsien yksipuolistumisesta liittyy sekä monimuotoisuuteen että ilmastonmuutokseen. Puhtaat havumetsiköt ovat sekametsiä herkempiä esimerkiksi monille tuholaisille ja taudeille.
”Lehtipuilla on myös maata parantava vaikutus. Havupuilla sen sijaan on taipumus lisätä maaperän happamuutta ja heikentää mikrobitoimintaa”, Domisch muistuttaa.
Ruotsalaisten tutkimusten mukaan jo reilun kymmeneksen koivuosuus kuusikossa vähentää maaperän happamuutta ja lisää kalsiumin ja magnesiumin pitoisuutta.
Ilmastonmuutos tuo metsätaloudelle uusia haasteita. Ilmaston lämpeneminen lisää metsien kasvua, mutta siihen liittyvät haitalliset vaikutukset, kuten kuivuus, taudit ja erilaiset tuhot vastaavasti mitätöivät hyötyjä.
Kaikki tuo puhuu sekametsien puolesta.
”On jopa esitetty, että havupuihin keskittyneen metsätalouden taloudellinen hyöty jää pieneksi sen ekologisiin riskeihin verrattuna”, Domisch toteaa.
Domischin mukaan metsikön puulajien määrän lisääminen saattaa lisätä myös tuotosta. Se johtuu puulajien erilaisista ekologista lokeroista.
Esimerkiksi kuusi kasvattaa pinnallisen juuriston ja koivun juuristo on syvemmällä. Siksi ne saattavat saada sekapuina samasta kasvupaikasta enemmän irti kuin pelkkänä yhden puulajin metsikkönä.
Samalla metsikön juuribiomassan määrä kasvaa. Sillä on merkitystä, kun lasketaan metsikön hiilensidontaa.
”Lehtipuilla voi olla syvemmälle ulottuva ja suurempi juuristo. Juuriston hajoaminen on myös hitaampaa syvemmällä maassa. Lisäksi lehtimetsien maaperäeliöstö on monipuolisempi”, Domisch listaa.
Pelkkää auvoa puiden elämä ei kuitenkaan ole sekametsissäkään. Tutkimusten mukaan kuusi alkaa kärsiä koivusekoituksen noustessa riittävän suureksi. Lopulta myös koivut ajautuvat keskinäiseen kilpailuun valosta ja ravinteista.
Kilpailu lajien välillä ja niiden sisällä voi siis johtaa myös siihen, että sekametsikön tuotos ei kasva havupuustoa suuremmaksi.
Domisch esitteli sekametsien juuri- ja hiilitutkimuksia Metsätieteen päivässä Helsingissä viime viikolla.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
