Poliisihallitus kommentoi aselupien myöntämistä: "Ratkaisuja voidaan ohjata, mutta liikkumavaraa jää silti aina"
Ylitarkastaja myöntää, että poliisilaitosten laajan harkintavallan kääntöpuolena on riski siitä, että lupakäytännöt epäyhtenäistyvät.
Poliisihallituksen edustajien ja poliisilaitosten ampuma-aselupa-asioista vastaavien virkamiesten muodostama yhteistyöverkosto on aloittanut kattavan ampuma-aselupa-asioita koskevan ohjeistuksen laatimisen. Kuva: Lari LievonenMT kertoi aiemmin perjantaina, että Suomen aselupakäytäntö on epäyhtenäinen.
Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen ylikomisario Jari Hartikainen selvitti pro gradu -tutkielmassaan selvittänyt poliisin aselupakäytäntöjen yhtenäisyyttä.
Maaseudun Tulevaisuuden tavoittama Poliisihallituksen lupahallinnon ylitarkastaja Tarja Ranta toteaa, että Poliisihallitus on tietoinen kielteisten päätösten prosenttiosuuksissa olevista eroista. Rannan mukaan myös Hartikaisen tutkielma on Poliisihallituksen tiedossa.
Ylitarkastaja huomauttaa, että poliisilaitos on pääsääntöisesti toimivaltainen viranomainen yksityishenkilön aselupa-asiassa. Asiaa ratkaiseva viranomainen perustaa päätöksensä Rannan mukaan aina ampuma-aselakiin.
"Lainsäätäjä on halunnut jättää lupaviranomaiselle laajan harkintavallan. Laaja harkintavalta mahdollistaa yksilöllisten seikkojen huomioimisen lupaharkinnassa, mikä on luvanhakijankin etu", Ranta kertoo.
Hän myöntää, että laajan harkintavallan kääntöpuolena on riski siitä, että lupakäytännöt epäyhtenäistyvät.
Ranta muistuttaa, että ampuma-aselupahakemusten laatu ja sisältö eivät ole poliisilaitoksittain ja yksittäistapauksina yhteismitallisia.
"Jotkut luvanhakijat ottavat luvan saamisen edellytyksistä perusteellisesti selvää sillä seurauksella, että käsittelyyn tulevat hakemukset ovat pääosin pitkälle harkittuja ja hakijat varmoja siitä, että sekä he että haettava ampuma-ase täyttävät kaikki ampuma-aselain mukaiset luvan saamisen edellytykset", hän valaisee.
Ylitarkastajan mukaan onkin selvää, että hyvin perusteltuihin ja lain vaatimukset täyttäviin hakemuksiin tehdään useammin myönteinen päätös kuin sellaisiin, joissa hakija kokeilee mahdollisuuksiaan hankkia ampuma-ase, vaikka hakijan tausta tai näytöt hyväksyttävästä käyttötarkoituksesta eivät täyttäisikään ampuma-aselain vaatimuksia.
"Vain, jos tarkasteltaisiin täysin identtisiä hakemuksia, niihin tehtyjä päätöksiä ja päätösten perusteluja, voitaisiin ottaa tosiasiallista kantaa päätösten yhdenmukaisuuteen tai sen puutteeseen", Ranta korostaa.
Poliisihallituksen edustajien ja poliisilaitosten ampuma-aselupa-asioista vastaavien virkamiesten muodostama yhteistyöverkosto on Rannan mukaan aloittanut kattavan ampuma-aselupa-asioita koskevan ohjeistuksen laatimisen. Ohjeistamistyön tavoitteena on löytää sellaiset linjaukset, joihin päätöksentekijät voivat yhteisesti sitoutua.
"Täytyy kuitenkin muistaa, että poliisilaitoksilla on itsenäinen, lakiin perustuva ratkaisuvalta. Ratkaisuja voidaan ohjata tietyin reunaehdoin, mutta lain sallimaa liikkumavaraa jää silti aina", ylitarkastaja sanoo.
Lue lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
