Syöttirokotteita sataa taas taivaalta kaakkoisrajalla – ei vaikuta marjastukseen tai sienestykseen

Syöttirokotteet ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 senttimetrin kokoisia ja noin 30 gramman painoisia. Kuva: Ruokavirasto

Lentolevitykset jatkuvat aloituspäivästä lähtien noin kuukauden ajan. Levitysten tavoitteena on estää luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin leviäminen Suomeen.

Rokotteet levitetään kaakkoisrajalle noin 40 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka ulottuu Tohmajärveltä Virolahdelle, sekä 20 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka kulkee etelärannikkoa pitkin itärajalta Pyhtäälle. Lentolevityksen kokonaispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä.

Rokotusalueelta voi Ruokaviraston tiedotteen mukaan huoletta kerätä marjoja ja sieniä.

Lentoja tehdään päivittäin klo 7–21 välillä noin viiden viikon aikana. Levitykset aloitetaan alueen pohjoisosista. Syöttirokotteiden pudottamista pihoille, asutuskeskuksiin ja vesistöihin vältetään.

Ruokavirasto kertoo tiedotteessa, että syöttirokotteet ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 senttimetrin kokoisia ja noin 30 gramman painoisia. Ruskeat palat haisevat voimakkaasti kalauutteelta. Heikennettyjä raivotautiviruksia sisältävät rokotteet ovat nesteenä foliokapselissa syöttien sisällä.

Maastosta löydettyihin syöttirokotteisiin ei saisi koskea, koska pienpedot jättävät syötit syömättä niihin tarttuva ihmisen hajun vuoksi ja rokottaminen epäonnistuu.

Ruokaviraston mukaan asutuksen lähelle pudonneet rokotteet olisi kuitenkin hyvä suojakäsineitä käyttäen siirtää metsän reunaan tai muuhun suojaisaan paikkaan, jotta lapset tai koirat eivät koskisi niihin. Jos syöttejä löytyy runsaasti hyvin pieneltä alueelta tai asuintalojen pihapiiristä, asiasta tulisi ilmoittaa Ruokavirastoon.

Jos syötin sisällä olevaa rokoteliuosta saa suun, nenän tai silmien limakalvoille, tulee kohtia huuhdella heti runsaalla vedellä vähintään 15 minuutin ajan. Jos rokoteliuosta saa avohaavoihin tai rikkinäiselle iholle, on haavoja pestävä runsaalla vedellä ja saippualla vähintään 15 minuutin ajan ja puhdistaa 70 prosentin alkoholilla. Tämän jälkeen on otettava yhteyttä terveyskeskukseen.

Koirille rokotekapselien syöminen saattaa aiheuttaa ohimenevää oksentelua ja huonovointisuutta.

Suomi on ollut vuodesta 1991 virallisesti raivotaudista vapaa maa.

Raivotautisyöttirokotteita on käytetty menestyksekkäästi jo vuosikymmenten ajan eri puolilla maailmaa metsäraivotaudin torjuntaan. Syöttirokotteiden levittäminen luontoon on osoittautunut ainoaksi tehokkaaksi tavaksi hävittää raivotauti eli rabies suuriltakin alueilta.

Raivotaudin esiintymistä seurataan jatkuvasti tutkimalla näytteitä luonnonvaraisista eläimistä. Rokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästettyjä kettuja, supikoiria ja muita pienpetoja on tärkeää lähettää Ruokavirastoon seurantatutkimuksiin. Näytteiden avulla seurataan rokotesuojan kattavuutta ja raivotaudin mahdollista esiintymistä. Erityisesti näytteeksi toivotaan kuolleena löydettyjä tai sairaana lopetettuja eläimiä.