Komissiolta vuotanut lulucf-paperi esittää EU-maille kansallisia hiilinielutavoitteita – "Maakohtaisista luvuista tullaan käymään vääntöä"
Komissio antaa lopullisen esityksen metsien ilmastosääntelystä ensi viikolla, jolloin lulucf-valmistelun toinen kierros alkaa.
Komissio julkaisee useita metsien käyttöön vaikuttavia lainsäädäntöehdotuksia heinäkuussa. Lulucf-asetus linjaa jäsenmaiden päästöjä ja nieluja. Kuva: Pentti VänskäEuroopan komissiolta on vuotanut julkisuuteen ensimmäinen versio päivitetystä maankäytön ja metsätalouden lulucf-ilmastolainsäädännöstä.
Sen mukaan kaikki EU-maat sitoutuisivat nostamaan lulucf-sektorin nielut 310 miljoonaan hiilidioksiditonniin 2030 mennessä.
Päästöjen olisi vähennyttävä lineaarisesti vuodesta 2022 lähtien. Jäsenmaiden tulisi raportoida komissiolle vuosittain omaa etenemistään.
”Unionin kokonaistavoite kasvihuonekaasujen nettopoistoiksi on 310 miljoonaa hiilidioksiditonnia, ja se jaetaan jäsenvaltioiden kesken kansallisina tavoitteina kaudelle 2026–2030”, komissiolta vuotaneesta raportista selviää.
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan tämä on hyvä uutinen.
”Suomella on mahdollisuus ottaa EU:n kärkipään hiilinielutavoite, mutta tässä on syytä katsoa tiukasti perään, että nielut lasketaan todellisina ja toteutuneena. Oikean laskentamallin myötä Suomi on hiilineutraali ennen vuotta 2035”, hän kommentoi Twitterissä.
MTK:n asiantuntija Anssi Kainulainen pitää esitysluonnosta selkeänä, vaikka yksityiskohtaiset laskentatavat ovat vielä auki.
”Maakohtaista nielulukua ei ole ilmoitettu, joten tästä tullaan varmasti käymään vääntöä. Esitys kuitenkin selkeyttää maankäyttösektorin roolia keskipitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Tässä on selkeästi otettu kantaa siihen, miten ja millä aikavälillä laskentasäännöt tulevat muuttumaan. Tällaista selkeyttä alan toimijat ovat kaivanneet.”
Vuosille 2021–2025 komissio ehdottaa vain pieniä muutoksia metsätalouden ilmastolaskentamalliin. Nykyinen hiilinielujen vertailutasomalli on menossa romukoppaan vuoden 2025 jälkeen.
Vuonna 2018 neuvotelluissa lulucf-laskelmissa metsien hiilinieluja tulee verrata historiallisiin tietoihin muun muassa hakkuumääristä. Tällä mallinnetaan tilannetta, jossa metsätalous jatkuisi samanlaisena kuin 2000-luvulla. Komissio myöntää, että koska metsien hiilinielujen vertailutasot ovat aiheuttaneet monelle jäsenmaalle raportointivaikeuksia, laskentasääntöjä pitää yksinkertaistaa.
MTK on vaatinut, että metsätalouden päästölaskennan tulisi perustua todellisiin lukuihin mallinnusten sijaan.
”On hyvä, että komissio luopuu äärettömän monimutkaisesta vertailutasomenetelmästä. Metsien osalta puhutaan nyt uusimmista vuosista eikä jumiteta menneisyyteen, eli alhaiseen metsien käytön tasoon”, Kainulainen tulkitsee.
Suomelle lulucf-laskelma on tärkeä, koska se antaa suuntaa sille, minkä verran metsiä voidaan kansallisesti käyttää EU:n kiristyneissä ilmastotavoitteissa.
Nykyisellä vertailutasoon perustuvalla laskentatavalla Suomen metsätalous on nipin napin nielun puolella. Jos nielut jäävät EU-komissiolle raportoitua vertailutasoa pienemmiksi, Suomen tulisi ostaa muilta mailta nieluoikeuksia.
Koska Suomi on Euroopan metsäisimpiä maita, se on saanut nielutavoitteeseen komissiolta joustovaraa. Komission luonnos ehdottaakin, että Suomi saisi myös jatkossa viiden miljoonan hiilidioksiditonnin jouston nielutavoitteen saavuttamiseen.
Kansallisten nielutavoitteiden lisäksi tärkeää komission mukaan on, että metsänomistajia ja viljelijöitä kannustetaan sitomaan hiiltä entistä enemmän.
Komissio esittää uutta sertifiointijärjestelmää ja hiiliviljelykannustimia, joita otettaisiin käyttöön ennen vuotta 2030.
Lisäksi komissio on aikeissa ehdottaa metsien päästölaskennoille uutta joustomekanismia, jota voitaisiin käyttää erityisesti jäsenmaissa, jotka ovat kokeneet merkittäviä metsätuhoja.
Heinäkuussa julkaistaan useita metsäesityksiä.
Lulucf-ehdotuksen lisäksi komissio julkaisee EU:n metsästrategian, joka antaa pitkälle ajalle suuntaviivoja siihen, millaista metsäpolitiikkaa EU:ssa valmistellaan. Tulossa on myös päivitetty uusiutuvan energian direktiivi, jolla ohjataan sitä, millainen puun käyttö nähdään kestävänä energiantuotannossa.
EU:n tavoite on saada ilmastopäästöt laskemaan 2030 mennessä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Moni muutama vuosi sitten päivitetty metsälainsäädäntö laitetaan uuteen uskoon tämän takia.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
