Metsäteollisuus: "Vain kannattava tuotanto pysyy Suomessa"

Metsäteollisuuden pysyminen Suomessa edellyttää kilpailukykyä. Kuvassa Stora Enson Anjalankosken tehtaita. Kuva: Jarmo Palokallio

Metsäteollisuus ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (Vatt) ovat ajautuneet vastahankaan. Järjestöillä on hyvin erilaiset näkemykset esimerkiksi EU:n päästökauppakompensaatioiden ja sähkön hinnan merkityksestä yritysten kilpailukyvylle.

Vattin mukaan on tyhmää lisätä tukia perinteiselle teollisuudelle, jonka tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Könttäsummana maksettavalla yritystuelta puuttuvat myös kannustinvaikutukset, kirjoittaa ekonomisti Marita Laukkanen Helsingin Sanomissa.

Laukkasen kommentti liittyy hallituksen esitykseen uudesta raskaalle teollisuudelle liittyvästä tuesta. Hallituksen tavoitteena on korvata teollisuudelle päästökaupasta johtuvaa sähkön kallistumista ja vähentää niin kutsuttua hiilivuotoa eli teollisuuden siirtymistä muualle.

Laukkasen mukaan tutkimuksissa ei ole tullut ilmi, että päästökauppa aiheuttaisi hiilivuotoa. Eikä Suomen teollisuuden kilpailukyky edes ole kiinni sähkön hinnasta.

"Paperiteollisuuden ongelmat eivät selity kustannuksilla vaan kysynnän hiipumisella", Laukkanen kirjoittaa.

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen tyrmää Vattin näkemykset. Hänen mukaansa teollisuuden alempaa sähköveroa, energiaveroleikkuria ja päästökaupan kompensaatioita tarvitaan, mikäli olemassa olevat tehtaat halutaan pitää käynnissä Suomessa.

"Tukien avulla pysymme samalla viivalla kilpailijamaiden kanssa. Ilman kilpailukykyä tehtaat suljetaan. Samalla hävitetään biotalouden mahdollisuuksia, sillä uudet innovaatiot rakentuvat yleensä vanhan teollisuuden yhteyteen."

Jaatinen torjuu myös Vattin käsityksen siitä, että tuki olisi tarpeeton.

"EU:ssa on päästökauppajärjestelmä, jonka osana osa kerätyistä varoista palautetaan yrityksille. Sillä halutaan varmistaa, että täkäläinen puhdas teollisuus ei siirry maihin, missä päästörajoitukset eivät ole yhtä tiukkoja."

"En ymmärrä Vattin näkemystä siitä, ettei hiilivuotoa tapahdu. Sen uhka on EU:ssa todellinen ja siltä osin päästöoikeuksien kompensaatiot ovat osa EU:n ilmastopolitiikkaa."

Yhtä vähän Jaatiselta irtoaa ymmärrystä Laukkasen väitteelle, ettei teollisuuden kilpailukyky ole kiinni sähkön hinnasta.

"Vatt ei näytä ymmärtävän, että sellu- tai paperitehdas ei kilpaile samalla paikkakunnalla toimivan parturiliikkeen, vaan ulkomaisen tehtaan kanssa. Kyse on samasta asiasta kuin ruuan halvemmalla alv:llä. Ei sekään vääristä kilpailua muiden toimialojen kanssa."

"Tässä tärkeintä on, että me olemme samalla viivalla muiden maiden metsäteollisuuden kanssa. Siinä Suomea rasittavat pitkät toimitusmatkat", muistuttaa Jaatinen.

Vatt pitää turhana myös tuen kohdistamista niille aloille, joiden tulevaisuudennäkymät ovat heikot. Siltäkin osin metsäteollisuus kulkee vastavirtaan.

"Metsäteollisuuden tuotteet ovat nousseet vientitilaston kärkeen. Myös metsäteollisuuden investoinnit ovat nousseet lähes miljardiin euroon vuodessa."

"Käynnissä on monia suuria investointeja ja myös uusia selvityksiä on meneillään. Niiden toteutuminen on metsäteollisuuden kilpailukyvystä kiinni", toteaa Jaatinen.