Lukijalta: EU:n metsäkatoasetus parantaa suomalaisen tuottajan kilpailuetua

EU:n metsäkatoasetus tähtää kansanedustaja Hanna Holopaisen (vihr.) mielestä ensisijaisesti trooppisten sademetsien, kuten Amazonin, suojeluun.  Kuva: Satu Lehtonen

Vesa Kallio (kesk.) kirjoitti Maaseudun Tulevaisuudessa (5.5.) Euroopan unionin toimivan Suomea vastaan metsäkato­asetuksen myötä. Kallion kirjoitus maalasi EU-asetuksen tavoitteista harmillisen ennakkoluuloisen kuvan.

Suomalaisen maataloustuottajan mieltä huojentaa varmasti se, että metsäkato­asetus itse asiassa parantaa suomalaisen maatalous­yrittäjän asemaa. Suomalaisen maatalouden ja ruokaturvan turvaaminen on tärkeää ja kaikkien suomalaisten yhteinen tavoite.

EU:n metsäkatoasetus tähtää ensisijaisesti trooppisten sademetsien, kuten Amazonin, suojeluun. Uusi asetus torjuu metsäkatoa varmistamalla, että esimerkiksi soijan, palmuöljyn, kahvin, kaakaon, naudanlihan ja puun tuotanto ei tuhoa metsää.

Laki koskee niin EU:n ulkopuolelta tänne tuotavia tuotteita kuin EU:ssa tuotettuja tuotteita. Se, että metsäkatoa aiheuttavaa tuontilihaa ja soijaa ei enää saa tuoda EU-markkinoille, parantaa EU- tuottajan asemaa ja parantaa suomalaisten kilpailuetua.

Uusi lainsäädäntö edellyttää yrityksiä varmistamaan, että niiden tuotteet eivät aiheuta metsäkatoa. EU:n metsäkato­asetus auttaa meitä siirtymään kohti kestävää maa- ja metsä­taloutta ja säilyttämään arvokkaat metsämme. Lain myötä kaikki EU-maat saavat selkeät kehykset metsäkatoon puuttumiselle.

Reilun kaupankäynnin kannalta on tärkeää, että metsien käyttöön ja suojeluun liittyvät säännöt ovat kaikille samat.

Metsät ovat ratkaisevassa asemassa maapallon elämän jatkumisen kannalta. Ne ovat maapallon keuhkot, jotka sitovat ilmakehän hiilidioksidia ja auttavat näin ilmaston­muutoksen torjunnassa.

Suuri osa luonnon moni­muotoisuudesta sijaitsee juuri metsissä. Luonnon moni­muotoisuuden säilyminen taas on elintärkeää maanviljelyn ja ruuantuotannon kannalta.

Hanna Holopainen

kansanedustaja (vihr.)

Lappeenranta