Lukijat: "Hirvet eivät ole metsästäjien lehmiä, myös he maksavat lihastaan reilusti"

Mervi-hirvi on kesy ja asustelee Mustasaaressa. Kuva: Johannes Tervo

Metsätieteen emeritusprofessori Matti Kärkkäinen linjaa, että Suomen paisunut hirvikanta aiheuttaa metsille 100 miljoonan euron vahingot vuodessa, kun ottaa huomioon mutkittuneen rungon aiheuttaman hinnanlaskun.

Maaseudun Tulevaisuuden lukijat ottivat aiheeseen kantaa Facebookissa. Osa on Kärkkäisen kanssa samaa mieltä, osa ihmettelee vastakkainasettelua ja kertoo, että hirvituhot ovat vältettävissä järkevällä metsänhoidolla.

"Melkolaella alakaa hirvimiesten touhu muistuttaa poromiesten touhuja, eli kasvatettaan karjaa toisten mailla ja korjataan sitten sato. Maanomistaja jää useimmiten nuolemaan näppejään, kun riistanhoitoyhistyksissä hirvikannan koon määrää maattomien metästäjien konklaavit", Heikki Luokkanen linjaa.

"Maanomistajilla tulisi olla oikeus nakata hirvi-pari ommaan pakastimeen vahinkojen korvauksena, tai niijjen ehkäisynä."

Maanomistajilla on kuitenkin sanansa sanottavana, Alpo Kyngäs ja Arja Riitta Laine muistuttavat.

"Kerran oli sellainen seura jossa maattomat alkoivat määräämään mitä hirveä pyydetään. Maanomistajat hermostuivat, sanoivat maat irti ja perustivat uuden seuran. Näille maattomille jäi käteen vain jäsenkortti", Kyngäs kertoo.

"Maanomistaja voi kieltää maillaan metsästyksen, niin hirvet voivat asustella siellä sitten rauhassa jos lihan meno muille harmittaa", Laine muistuttaa.

Myös metsästäjät maksavat hirvenlihakiloistaan ajalla, rahalla ja vaivalla.

"Metsästysporukat ei kyllä itte säätele sitä, että montako hirveä minäkin vuonna ammutaan. Kyllä ne on ihan muut tyypit jotka sen sanelee. Porukasta riippuen hirvenmehtuun maksut voivat olla reilun satasenkin per nokka riippuen seuran taloudesta ja osallistuuko seura hirvilupamaksuihin", Päivi Huotari kertoo.

"Tuohon päälle polttoaineet, koska harva sitä suoraan kotiovelta metsälle pääsee, siihen jos esimerkiksi porukassa on 15–20 metsästäjää ja luvat 1 aikuiselle ja 1 vasalle miinus maanomistajien muistaminen niin tulee sille lihakimpaleelle hintaa per metsästäjä."

Hirvi on luonnoneläin, jota metsästäjät eivät kontrolloi, Sanna Naukkarinen Pires muistuttaa.

"Metsästäjien vika ja vastuu se ei ole että hirvet syövät, mitä ne nyt luonnostaan sattuvat syömäänkin. Hirvet eivät ole kuitenkaan mitään poroja tai metsästäjien lehmiä. Ne ovat villieläimiä, joille on määritelty vuosittainen kaatomäärä. Jos eivät metsästäjät pysty tappamaan kaikkia luvanvaraisia hirviä, niin sitten tappakoon metsänomistajat loput niin ei tarvitse narista", Naukkarinen painottaa.

"Ei se ole aina helppoa saada nurin edes niitä hirviä, joita on anonut kaadettavaksi. Se hirvi ei tule halukkaasti kiväärin eteen seisomaan, ei niitä ammuta kuin biisoneita junasta. On kuitenkin hyvä, että on innokkaita metsämiehiä hirviä kaatamassa, ja se on kuitenkin harrastus eikä mikään työ, mistä saa palkkaa. Kallis harrastus kaiken lisäksi."

Voisiko metsänhoidolla vähentää hirvivahinkoja? Lehtipuita ja jatkuvaa kasvatusta ehdotetaan ratkaisuksi,

"Metsänhoidossa on unohdettu, että lehtipuu on havupuun äiti. Hirvituhot vähenevät melko pieneksi, kun ei olla sen raivurin kanssa joka kesä putsaamassa lehtipuita pois männiköntaimia tuhoamasta", Helge Sorri kertoo.

"Lopputulos vaan huonompi kun talvella hirvet popsii nälkäänsä ne taimet, kun lehtipuunvesoja ei löydy suuhunpantavaksi."

Anne Vähätalo on samoilla linjoilla.

"Jätettiin kaikki pihlajat kasvamaan mäntytaimikkoon, jossa sarvipäät majailevat erityisesti kesäaikaan. Suurin osa vahingoista rajautuu pihlajiin, vain pieni osa männyistä on saanut hirvistä osumaa."

"Itse asiassa hirvi on hyötyeläin metsätaloudessa", Juhani Niiranen lataa. "Se syö pääasiassa poisraivattavaa lehtipuuta. Olen 50 vuotta kulkenut metsässä, niin metsänomistajana, koneurakoitsijana kuin metsästäjänä.. Vain yhden käden sormin olen nähnyt todellisia taimikkotuhoja männyllä, eikä yksikään kohde ole ollut peruuttamattomasti pilalla."

Hirvi syö taimia, jos niitä on tarjolla liikaa, Petri Nevalainen arvioi.

"Ja helppoahan se on latvat napsia puista kun kaikki puut on samanikäisiä. Avohakkuut on tähän syynä. Kun metsää on eri- ikäistä, niin suuria vaurioita ei voi tulla, koska sinulla on aina metsää kasvamassa ja uutta tulossa."

Lue lisää:

Professori: "Hirvituhoista jopa 100 miljoonan euron menetykset metsätaloudelle, metsästäjien aika kaivaa kuvetta"

Metsänomistaja: "Hirvivahingot yli 25 000 euroa vuodessa –saan metsästyksestä ehkä kilon lihaa"