Yksityistieavustuksen korotus kannattaa hyödyntää

Yksityisteiden perusparannuksille annettavaan valtionavustukseen tulee merkittävä korotus vuosille 2023–2025. Avustusprosenttia korotetaan 50 prosentista 70:een normaalin perusparannuksen tukikelpoisista menoista. Siltojen peruskorjauksissa avustus nousee 85 prosenttiin.

Avustusten korotus tulee suureen tarpeeseen, koska perusparannushankkeiden kustannustaso on noussut voimakkaasti raaka-aineiden ja urakkahintojen kasvun myötä.

Perusparannusavustukset ovat euromääräisesti olleet viime vuosina hyvällä tasolla ja viimeisimpinä vuosina avustuksiin varattuja määrärahoja onkin jäänyt käyttämättä. Kyseessä on onneksi siirtomääräraha eli rahat siirtyvät käytettäväksi seuraavina vuosina.

Avustusprosentin määräaikaisella korotuksella pyritään lisäämään avustuksen käyttöä ja aiemmilta vuosilta jääneet määrärahat antavat siihen merkittävän lisäyksen.

Hallitus esittää vuoden 2023 budjettiin 23 miljoonan euron määrärahaa ja lisäksi siirtomäärärahoja on käytettävissä 44 miljoonaa euroa.

Kyseessä on merkittävä rahamäärä, kun sitä verrataan viime vuosikymmenellä käytettävissä olleisiin vuotuisiin muutaman miljoonan määrärahoihin. Alimmillaan määräraha oli 3 miljoonaa euroa ja viesti määrärahojen niukkuudesta meni ilmeisen hyvin perille tiekuntiin.

Avustuksen korotuksesta huolimatta tieosakkaat maksavat edelleen itse merkittävän osan tienpidon kustannuksista.

Ensinnäkin peruskorjauksissa tiekunnilla säilyy edelleen omarahoitusosuus.

Toiseksi vuotuista tienhoitoa valtio ei avusta lainkaan. Näin auraukset, lanaukset ja muut hoitotoimet tehdään tieosakkaiden omalla rahoituksella.

Yksityistielain mukaisesti kunnat voivat avustaa alueellaan olevia tiekuntia, mutta tilanne vaihtelee suuresti kunnittain. Pieni osa kunnista avustaa avokätisesti, mutta toisaalta on kuntia, jotka eivät avusta lainkaan yksityisteiden hoitoa.

Osa kunnista avustaa myös perusparannushankkeita ja niiden myöntämä avustus maksetaan valtion osuuden päälle.

Yksityisteiden merkitys tieosakkaana olevien maanomistajien jokapäiväiselle elämiselle on suuri. Yksityisteiden varrella on neljännesmiljoona vakituisesti asuttua omakotitaloa ja kesämökkejäkin on noin 190 000.

Maa- ja metsätalous on selvä yksityisteillä toimiva yritysjoukko, mutta muitakin yrityksiä yksityistieverkolla toimii noin 30 000 kappaletta.

Yksityistiet ovat merkittävä osa väyläverkkoamme ja sen kunnolla on merkitystä muillekin kuin tien osakkaille.

Yksityistieverkon merkitys huoltovarmuudelle on noussut keskiöön Venäjän hyökkäyssodan myötä.

Maa- ja metsätalouden sekä tieinfran ammattilaisille tämä on ollut aina selvä asia, mutta suuri osa suomalaisista ei ole uhrannut aiheelle ajatustakaan.

Merkittävä osa suomalaisista pienehköistä kaukolämpölaitoksista käyttää polttoaineenaan haketta. Suuri määrä siitä on viime vuosina ollut venäläistä alkuperää ja nyt sen korvannut hake on saatava liikkeelle suomalaisilta metsäteiltä.

Turpeen ja hakkeen välillä erona on se, että turvesuot ovat pitkäaikaisia hankkeita ja tieyhteydet niille on helppo parantaa ja ylläpitää kuljetusten vaatimalla tasolla.

Hakekuljetukset sitä vastoin lähtevät liki sattumanvaraisesti kaikilta metsäteiltä ja tämänkaltaisten kuljetustarpeiden täyttäminen laittaa yksityistieverkon kovien vaatimusten eteen.

Tieverkoston merkitys huoltovarmuudelle ei rajoitu vain lämmityshakekuljetuksiin, vaan siihen kuuluvat myös maatalouden kuljetukset ja viranomaisten liikennetarve. Hyvässä muistissa ovat esimerkiksi Ruotsissa raivonneet metsäpalot, joita ei päästy ajoissa sammuttamaan tieverkon puutteiden vuoksi.

Aktiivinen tiekunta tuntee tiensä kunnon ja ongelmapisteet. Viimeistään keväällä on myös hiljaiseloa viettäneiden tiekuntien syytä selvittää tiensä korjaustarpeet ja tarvittaessa ryhtymään pikaisesti tien peruskorjauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Erityisesti metsäteiden joukossa on paljon teitä, joissa tiekunnan hallinto on ollut toimimattomana jopa kymmeniä vuosia ja metsäomistajat ovat hoitaneet tiensä kunnossapidon ilman tiekuntaa. Tällainenkin tiekunta on mahdollista herättää eloon melko yksinkertaisilla toimilla ja sen jälkeen on haettavissa perusparannukseen avustusta.

Kentällä elää vahvana muisto siitä, että tien tukikelpoisuuden vaatimuksena on kolme asuttua taloa, mutta tämä vaatimus poistui laista jo vuonna 2019.

Hyvin peruskorjattu tie kestää ja kantaa hoidettuna liikenteen vuosikymmeniä. Tien perusparantamisessa on kyse vuosikymmeniä tuottavasta investoinnista, ja nyt siihen on erinomaiset mahdollisuudet saada avustusta.

Simo Takalammi

johtaja

Suomen Tieyhdistys ry