MTK: Hovioikeus antoi pääsylipun käräjille

UPM paljasti puukartellin Kilpailuvirastolle vuoden 2004 keväällä.

Markkinaoikeus tuomitsi joulukuussa 2009 Stora-Enson, Metsäliiton ja UPM:n sakkoihin kartellista. Lainvoiman tuomio sai tammikuussa 2010.

Helsingin käräjäoikeuden katsoi viime keväänä antamassaan tuomiossa metsänomistajien korvausvaatimukset vanhentuneiksi. Käräjäoikeus laski viiden vuoden vanhenemisajan alkaneen jo toukokuusta 2004, kun kartelliepäilyt tulivat julkisuuteen.

Helsingin hovioikeuden mukaan vanhentumisaika alkoi vasta, kun markkinaoikeuden päätös sain lainvoiman 4.1.2010. Mikäli tulkinta pitää, kartellikorvauksia on haettava 3.1.2015 mennessä.

Hovioikeuden tuomio ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen. Jos metsäyhtiöt saavat valitusluvan korkeimpaan oikeuteen, vanhenemiskiista ratkaistaan ylimmässä oikeusasteessa.

Korvauksia hakevien metsänomistajien Suuri Savotta -ryhmän puuhamies Reijo Lahtonen kannustaa metsänomistajia jättämään korvaushakemukset varmuuden vuoksi jo ensi viikon keskiviikkoon mennessä.

Silloin tulee kuluneeksi viisi vuotta markkinaoikeuden päätöksestä.

Suuri Savotta -ryhmässä kanteen on jättänyt 656 metsänomistajaa. Heidän lisäkseen korvauksia metsäyhtiöiltä hakee Metsähallitus ja yli 40 kuntaa ja kuntayhtymää.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola tuomitsi kartellin tuoreeltaan. Tiirolan mukaan Kilpailuviraston raportti kartellista oli karmeaa luettavaa. Hovioikeuden päätöksen jälkeen metsänomistajat ovat taas heränneet pohtimaan korvaushakemuksien jättämistä.

”Minusta on hyvä, että hovioikeus antaa korvausta haluaville metsänomistajille pääsylipun käräjille. Heillä on edessä sama, mitä itsekin jouduin aikoinaan puntaroimaan. Eli riittääkö näyttö kartellin aiheuttamista vahingoista? Riskinä on, että korvausta hakenut metsänomistaja joutuu maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja.”

Korvaushakemusta varten metsänomistajan on esitettävä näyttö puukaupoissa kärsimistään vahingoista.

Tarkka rahamääräinen laskelma vahingosta ei ehkä ole välttämätön, jos näyttö on vaikeasti osoitettavissa.

MTK, metsänomistajien liitot ja metsänhoitoyhdistykset ovat avustaneet ja avustavat edelleen korvausten hakijoita. Metsänomistajat voivat kysyä järjestöiltä arviota näytön pitävyydestä ja korvausvaatimuksesta.

Omista puukaupoistaan Tiirola ei ole hakenut korvauksia. Hän selittää päätöstään näytön saantiin liittyvällä epävarmuudella ja sillä, että hänen puukauppansa painottuivat tuona aikana kuusitukkiin, jonka hinta kohosi koko jakson ajan.

Tiirolan näkemykset kartellista ovat pysyneet ennallaan. Metsäjätit tekivät kartellin ajan tuloksensa jalostamalla kuitupuuta paperiksi. Siksi kolmikon motiivi oli pitää kuitupuun hinta kartellin avulla matalalla.

Vastaavasti tukin kantohinnan annettiin liukua yli käyttöarvon. Siksi kartelli saattoi kurittaa sahureita kaikkein eniten.

Metsänomistajista eniten kärsivät ne, jotka myivät kuitupuuta. Heillä on myös parhaat mahdollisuudet osoittaa kärsineensä vahinkoja.

”Keski-Suomessa yleinen tapa oli myydä sekaleimikoita eli harvennuspuut myytiin avohakkuuseen tulevien kuvioiden kylkiäisinä, mikä tekee näytön löytämisen haasteelliseksi.”

Tiirolaa ja muita metsänomistajia harmittaa, että kuitupuun tilanne ei ole korjaantunut: hinta ei reagoi sellun hintahuippuihin.

”Metsänomistajien korvauskanteiden kannalta vakava puute on, etteivät lait tunne elinkeinonharjoittajien ryhmäkanteen mahdollisuutta.”

”Valtio ja kunnat voivat käräjöidä verovaroilla, mutta yksityinen metsänomistaja kantaa riskinsä yksin.”

JARMO PALOKALLIO

Lisää aiheesta: www.mtk.fi

Valtio ja

kunnat

voivat käräjöidä verovaroilla,

mutta yksityinen

metsänomistaja kantaa riskinsä

yksin.«

Avaa artikkelin PDF