Hämeen-Kortesuon yhteismetsään kuuluu 128 hehtaaria – ”Niinä vuosina, kun on ollut puukauppoja, osuusmaksua on uskallettu jakaa osakkaille”

Yhteismetsän lähin kuvio sijaitsee kuuden kilometrin päässä kotoa, joten Hannu Kortesuon on helppoa lähteä metsätöihin. Kuva: Kari Salonen

Jonna Kortesuon ranteeseen on tatuoitu suvun yhteismetsän logo. Logon on suunnitellut perhetuttu Heikki O. Jokinen. Kuva: Kari Salonen

Yhteismetsän perustaminen oli hyvä päätös, jos Kortesuon perhettä on uskominen. Viitisen vuotta sitten perustettu Hämeen-Kortesuon yhteismetsä on lisännyt yhteistä keskustelua siitä, mitä metsässä tapahtuu.

”Yhteismetsällä on pakollisia kokouksia kaksi kertaa vuodessa, ja siinä välissäkin kommunikaatiota on”, osakas Karela Kortesuo, 67, kertoo.

Yhteismetsää hoidetaan aina metsäsuunnitelman mukaisesti. Yleensä yhteismetsän toimitsija tai hoitokunta päättää, keneltä työt tilataan. Osakkailta ei siis kysytä mielipidettä joka taimikonhoitoon, ojitukseen tai hakkuuseen.

Pienessä Hämeen-Kortesuon yhteismetsässä asioista päätetään kuitenkin käytännössä yhdessä. Karelan tytär Jonna Kortesuo, 42, on yhteismetsän toimitsija, joka hoitaa yhteydenpidon esimerkiksi metsäyhtiöihin. Hän ei ole vielä yhteismetsän osakas.

Yhteismetsän toinen osakas on Hannu Kortesuo, 72, Karelan puoliso ja Jonnan isä.

Hämeen-Kortesuon yhteismetsän perustamisen perimmäisenä tarkoituksena oli säilyttää metsät yhtenä kokonaisuutena senkin jälkeen, kun ne ovat siirtyneet seuraaville sukupolville.

Kortesuon pariskunta osti ensimmäisen metsätilansa vuonna 1995, ja vähitellen metsää kertyi enemmänkin. Tytär Jonna aloitti metsätalousinsinööriopinnot.

Vuonna 2012 Hannu ja Jonna osallistuivat seminaariin, jossa metsänomistajille esiteltiin yhteismetsää omistusmuotona. ”Siitä se ajatus lähti itämään.”

Jonnan lisäksi Kortesoilla on toinenkin tytär, jolla on perhettä. Tytär tai lapsenlapset eivät kuitenkaan vielä ole yhteismetsässä osakkaina.

”Kun aikaa kuluu ja osakkaita on nykyistä enemmän, yhteismetsää hoitamaan voi ottaa ammattilaisen. Mutta siinä vaiheessa se onkin jo lähellä osakesijoittamista”, Karela Kortesuo pohtii.

Yhteismetsän osuuksia on mahdollista testamentata tai lahjoittaa verovapaasti tiettyyn rajaan asti, ja se on Kortesoilla aikanaan suunnitteilla.

Hannu Kortesuo pyrkii hoitamaan taimikot kuntoon jo ennen kuin ne liitetään yhteismetsään. Kuva: Kari Salonen

Nyt Hämeen-Kortesuon yhteismetsän pinta-ala on 128 hehtaaria. Kaikki palstat sijaitsevat Hämeenlinnassa yhtä Jämsässä olevaa lukuun ottamatta.

”Kulkumatkat metsään ovat helppoja”, Hämeenlinnassa asuvat Kortesuot perustelevat.

Yhteismetsän lisäksi Hannu ja Karela Kortesuolla on vajaat sata hehtaaria omaa metsää. Ne on tarkoitus siirtää osaksi yhteismetsää vähitellen.

Syy järjestelyyn piilee siinä, että yhteismetsää ei voi hoitaa samaan tapaan itse kuin omaa metsää. Yhteismetsän olisi ostettava hoitotyö osakkaalta.

Kortesoiden ajatuksena on ollut ostaa edullisesti huonosti hoidettua metsää.

”Siinä vaiheessa, kun oma metsä on saatu hyvään kasvukuntoon, se siirretään osaksi yhteismetsää”, Karela Kortesuo selittää.

”Olemme metsittäneet vanhoja peltoheittoja. Se on työlästä ja vaatii rahaa ja työpanosta”, Hannu Kortesuo jatkaa.

Metsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilainen Suomen metsäkeskuksesta neuvoi perhettä yhteismetsän perustamisen kiemuroissa. Karela Kortesuo hoitaa kirjanpidon itse. Kuva: Kari Salonen

Toistaiseksi yhteismetsän asioita hoidetaan pitkälti vapaaehtoistyönä.

Toimitsijalle maksetaan kulukorvauksia esimerkiksi automatkoista, mutta varsinaista palkkaa Jonna ei yhteismetsän asioiden hoitamisesta saa. Isommissa yhteismetsissä on toisin.

Kirjanpidon hoitaa Karela ilmaisilla kirjanpito-ohjelmilla. Useimmissa muissa yhteismetsissä kirjanpitotyö on ulkoistettu ammattilaiselle. Hannu vastaa käytännön metsänhoidosta.

Kuntoilumielessä hän käy raivaamassa omien taimikoidensa lisäksi myös yhteismetsän taimikoita, vaikka jälkimmäisten hoidosta ei rahallista korvausta saakaan.

Rahallinen hyöty yhteismetsän osakkuudesta ei ole toistaiseksi ollut suurta, mutta se ei ole ollut tarkoituskaan.

”Niinä vuosina, kun on ollut puukauppoja, osuusmaksua on uskallettu jakaa osakkaille.”

Hämeen-Kortesuon yhteismetsän perustamiskokous pidettiin joulukuussa 2013, ja ohjesääntö allekirjoitettiin seuraavan vuoden maaliskuussa.

Kortesoiden mukaan yhteismetsän perustaminen ei ollut työlästä eikä järin vaikeaa. Aikaa siihen kuitenkin kului.

”Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyi neljäsivuinen esite, jossa kerrottiin, miten homma etenee”, Jonna muistelee.

Metsäkeskuksen kautta löytyi myös metsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilainen, joka auttoi eteenpäin silloin, kun esitteen tekstit eivät riittäneet.

”Ensimmäinen vuosi yhteismetsän perustamisen jälkeen ei ollut helppo”, Jonna Kortesuo sanoo.

”Ensimmäisenä vuotena kirjanpito oli tarpeen laittaa viralliselle kirjanpitäjälle”, Karela Kortesuo muistelee.

Myös arvonlisäveroilmoituksesta oli aluksi vaivaa. Yhteismetsät nimittäin joutuvat tekemään sen kuukausittain. Koska Hämeen-Kortesuon yhteismetsässä tapahtumia oli monena kuukautena nolla tai yksi, käytännössä ei ollut järkeä. Erillisellä ilmoituksella ilmoitusajan sai kuitenkin pidennettyä vuoteen.