Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Sanaton kartelli jatkuu kuitupuumarkkinoilla

    Kuitupuun ostajilla on todennäköisesti yhteinen määräävä markkina-asema, toteaa oikeusnotaari Matias Pietola, 24, pro gradu -työssään.

    ”Mahdollista väärinkäyttöä pitäisi selvittää”, hän toteaa.

    Pietola selvitti opinnäytetyössään ostajavoimaa Suomen kuitupuumarkkinoilla. Työn teetti ja rahoitti MTK.

    Gradu on hyväksytty maaliskuussa 2013.

    Pietolan mukaan kuitupuun hintakehitys raakapuun ostokartellin ilmitulon jälkeen viittaa siihen, että niin sanottu hiljainen kolluusio eli kartelli ilman yhteistä sopimusta jatkuu.

    Se tarkoittaa tilannetta, jossa yritykset saavat vuorovaikutteisin toimenpitein aikaan markkinaympäristön, jossa ne käyttäytyvät yhdenmukaisesti.

    ”Kartellin ilmitulolla ei ole ollut tilastollista merkitystä yhdenkään kuitupuulajin hintasuhteeseen”, Pietola kirjoittaa. Hän kuitenkin painottaa, että opinnäytetyötä laajempi tilastollinen jatkotutkimus on tarpeen.

    Opinnäytetyön päätelmien mukaan yhtiöt saavat tietoa toistensa ostomääristä ja hinnoittelusta vaihtaessaan keskenään puutavaraa.

    Metsäyhtiöillä on puunvaihtosopimuksia, joilla oikaistaan puutavaralajivalikoima vastaamaan tehtaiden tarpeita. Vaihdoissa tarpeen ylittävät määrät esimerkiksi tukki- ja kuitupuuta myydään ja puunhankinnassa uupumaan jääneet lajit ostetaan toisilta yhtiöiltä.

    Järjestely vähentää merkittävästi ylimääräisiä kuljetuksia, mikä on kustannustehokkuuden kannalta perusteltua.

    Kilpailuvirasto ei pitänyt puunvaihtoa kiellettynä toimintana, kun raakapuun ostokartelli tuli ilmi vuonna 2004.

    Pietolan mukaan vaihtoihin olisi kuitenkin hyvä puuttua, sillä se edesauttaa markkinatiedon siirtymistä yhtiöiden välillä.

    ”Kolmannen osapuolen järjestämä puunvaihto voisi tervehdyttää kilpailua. Metsänhoitoyhdistys voisi valtakirjan avulla niputtaa kuitupuutavaraeriä yhteen ja myydä niitä metsäyhtiöille.”

    Pietolan mukaan tuontimarkkinat toimivat eräänlaisina varamarkkinoina.

    Metsäteollisuuden kannattaa ostaa puuta tuontimarkkinoilta, vaikka se olisi kaksi kertaa kotimaista puuta kalliimpaa. Ostoja rajoittamalla kotimaisen puun hinta pysyy alhaalla.

    ”Yksittäisellä ostajalla on houkutus lisätä kotimaisen puun ostoja halvemman hinnan vuoksi. Mutta jos kaikki tekevät samoin, kysynnän kasvu nostaa kotimaisia hintoja ja yhteinen intressi halvasta raaka-aineesta menetetään”, Pietola selittää.

    Pelko puun hinnan noususta voi luoda kartellin kaltaisen markkinatilanteen.

    ”Kun tuottajat eivät saa puuta kaupaksi kuin kilpailutasoa matalammilla hinnoilla, voidaan puhua tulonsiirrosta metsäteollisuudelle”, Pietola sanoo.

    ”Myös koko kansantalous kärsii, koska puun tuonti siirtää tuloja Suomesta ulkomaille.”

    Raakapuun kauppaa koskeva tieto välittyy Metsäteollisuus ry:n kautta ja perustuu ostajien tekemiin ilmoituksiin.

    Pietola pitää tätä ongelmallisena, sillä se mahdollistaa tietojen väärinkäytön.

    ”Puumarkkinatieto ei saisi tulla puunostajien käytettäväksi ennen sen julkistamista”, Pietola painottaa.

    Puukauppatiedot julkaisee Metsäntutkimuslaitos (Metla) osittain maksullisilla sivuilla.

    ”Ehkä olisi parempi, jos yritykset välittäisivät ostotiedot suoraan Metlaan”, hän ehdottaa.

    Tärkeimpänä päätelmänä Pietola nostaa ostajavoiman haitallisuuden kuluttajalle.

    ”Kuluttaja voisi kuvitella, että alhainen raaka-aineen hinta laskisi myös kuluttajahintoja. Näin ei kuitenkaan todennäköisesti tapahdu. Ostajavoiman polkema hintataso rajoittaa tuotantomääriä ja supistaa tarjontaa, sillä yhä harvempi tuottaja kykenee enää investoimaan tuotantoonsa. Silloin lopputuotteen hinta nousee.”

    Pietolan mukaan tilannetta korjaisi tuottajien neuvotteluvoiman lisääminen.

    ”Puukaupan keskittäminen esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten kautta voisi tervehdyttää kilpailua Suomen kuitupuumarkkinoilla.”

    SUVI NIEMI

    Matias Pietolan Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan pro gradu -työ Ostajavoima Suomen kuitupuumarkkinoilla yhteisen määräävän markkina-aseman näkökulmasta on osoitteessa https://helda.

    helsinki.fi/handle/10138/38590.

    Metsäyhtiöiden osalta väärin-

    käytöstä ei kuitenkaan ole

    virastolla tietoa.«

    Avaa artikkelin PDF

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.