Suomen kasvihuonekaasujen päästöt alenivat historiallisen pieniksi

Nopean energiamurroksen seurauksena turpeen ja kivihiilen käyttö ovat vähentyneet nopeasti ja Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat painuneet ennätyksen alhaiseksi. Fossiiliset polttoaineet on korvattu pääosin tuuli- ja ydinvoimalla sekä energiapuulla. Kuva: Kari Salonen

Tilastokeskuksen viime viikolla julkistamien pikaennakkotietojen mukaan Suomen ilmastopäästöt alenivat viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna peräti 11 prosenttia. Yhteensä ilmastopäästöjä eli hiilidioksidia vastaavia kaasuja syntyi viime vuonna 40,6 miljoonaa tonnia. (Tilastokeskus 30.5.)

Merkittävää on, että maankäyttösektori (Lulucf) palasi viime vuonna hiilinieluksi. Maankäyttösektoriin sitoutuneen hiilen määrä ylitti päästöt 1,3 miljoonalla tonnilla. Metsistä käytävässä keskustelussa unohtuu usein, että metsät ovat olleet koko ajan hiilinielu, mutta hakkuiden vähentyminen vahvisti metsien hiilinielua entisestään.

Myös maatalouden päästöt laskivat viime vuonna noin yhden prosentin edellisvuodesta. Tilastokeskuksen yliaktuaarin Marko Nurmisen mukaan syynä olivat eläinten lukumäärän pieni lasku sekä heikommat satotasot, jotka vähensivät kasvintähteistä aiheutuneita maaperäpäästöjä. Mielenkiintoista, että kasvitähteet ovat laskelmissa päästö, mutta sato ei ole niissä nielu.

Päästöjen kokonaisvähennys on suurimpia kasvihuonepäästöjen tilastointihistoriassa. Tilastokeskus on laatinut inventaarioita vuodesta 1990, joka on kansainvälisen ilmastosopimuksen vertailuvuosi. Koska kyseessä ovat ennakkotiedot, ne tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat.

Ajoittain julkisesta keskustelusta on voinut saada sen käsityksen, etteivät päästöt ole Suomessa merkittävästi vähentyneet. Kuitenkin kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 43 prosenttia vertailuvuodesta 1990 ja 52 prosenttia vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan.

Vähennyksissä näkyy nopea energiamurros. Suurimmat vähennykset tulivat energiantuotannossa, koska erityisesti kivihiilen ja turpeen käyttö vähenivät. Kivihiilen polton päästöt vähenivät 2,1 ja turpeen polton päästöt 1,5 miljoonaa tonnia edellisvuodesta. Fossiilisten polttoaineiden yhteenlasketun kulutuksen lasku vähensi energiasektorin päästöjä vuodesta 2022 noin 4,6 miljoonaa tonnia.

Ydin- ja tuulivoiman tuotannon lisääntyminen ja vesivoiman tuotannon kasvu korvasivat fossiilisia polttoaineita. Tilastokeskuksen yliaktuaarin Päivi Lindhin mukaan ydinenergia nousi viime vuonna toiseksi suurimmaksi energialähteeksi puupolttoaineiden jälkeen.

Päästöjen reippaasta vähentymisestä huolimatta energiasektori on edelleen ylivoimaisesti suurin kasvihuonekaasujen päästölähde. Sen osuus kokonaispäästöistä oli viime vuonna noin 70 prosenttia.

Monet ovat arvostelleet, että puuta käytetään liikaa energiantuotannossa. Puun käytön ei pitäisi olla yllätys, koska myös puulla on korvattu nopeasti vähentynyttä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Lisäksi valaosa energiaksi käytettävästä puusta tulee metsäteollisuuden sivuvirroista ja metsänhoitotöistä. Kotimaisen puun energiakäyttöä on lisännyt myös energiapuun tuonnin päättyminen Venäjältä.

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mielestä myönteisin uutinen tuoreissa luvuissa on taakanjakosektorin päästöjen väheneminen niin, että Suomi jopa alitti EU:lta vuosittain saamansa kiintiön. Sama on tapahtunut jo kahtena edellisvuonna. Taakanjakosektori sisältää muun muassa liikenteen ja maatalouden päästöt. (Yle 30.5.)

Seppälän mukaan Suomelle on kertynyt alituksista yhteensä 4,6 miljoonaa tonnia sellaista päästövajetta, jota voi myöhemmin käyttää hyvittämään liian pieneksi jäävää maankäytön hiilinielua.

Tilastohistoria on osoittanut, ettei yhden vuoden perustella pidä laskelmista vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Seppälä on kuitenkin aivan oikeassa sanoessaan, että Suomen kokonaispäästöjen vähentymistä viime vuonna voi iloita ja siinä on syytä juhlaan.