Venäjä on jo päättänyt suitsia metsätuontia

Tuonnin-

rajoitus-

suunnitelman

toteutuminen on epätodennäköistä.

jukka halonen

Venäjän edustajat väläyttivät viime viikolla maan voivan ryhtyä rajoittamaan suomalaisten kanssa käytävää puukauppaa, koska Suomi ei päästänyt EU:n matkustuskieltolistalla olevia venäläisiä Etyj-kokoukseen.

Ajatus ei ole uusi. Venäjän hallitus päätti jo 31.3., että ulkomaisten metsäteollisuustuotteiden ja metsäkoneiden tuontia maahan ryhdytään järjestelmällisesti suitsimaan. Päätös vaikuttaa myös suomalaisiin vientiyrityksiin, jos tavoitteet toteutuvat.

Tuonnin korvaamiseksi on laadittu yksityiskohtainen viisivuotissuunnitelma. Siihen on listattu tarkasti tuotteiden nimet, tämänhetkinen tuonnin osuus ja kuinka paljon tuonnin osuuden tulisi vähentyä vuoteen 2020 mennessä.

Esimerkiksi automaattivaihteisten, telaketjuilla kulkevien metsäkoneiden tuonnin osuudeksi Venäjän markkinoilla on kirjattu 91 prosenttia. Jo vuoteen 2017 mennessä näiden koneiden tuonnin osuus halutaan pudottaa 35 prosenttiin. Vastaavasti venäläiskoneiden osuuden pitäisi nousta 65 prosenttiin.

Korvattavien tuotteiden listalta löytyvät muun muassa kiiltäväpintainen lwc-painopaperi ja taivekartonki, jota käytetään esimerkiksi tupakka-, alkoholi- ja lääkepakkauksissa.

Maaliskuun päätöksessä tuonnin rajoituksen keino on oman tuotannon kehittäminen valtion tukien avulla. Muunlaisia kaupan esteitä tai tullimaksuja ei mainita.

Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioiden päällikkö Jukka Halonen pitää tuonninrajoitussuunnitelman toteutumista epätodennäköisenä.

”Paperin ja kartongin kohdalla tuonnin osuuden pitäisi laskea 5–40 prosenttia tuotteesta riippuen. Se tarkoittaisi, että Venäjälle pitäisi rakentaa useita uusia tuotantolaitoksia, joiden suunnitteluun ja rakentamiseen menee vuosia.”

Ylipäänsä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa uusien tehtaiden rakentaminen ei onnistu helposti, sillä sanktiot ovat tyrehdyttäneet länsimaiden rahoituksen venäläisiin investointeihin.

”Lisäksi tarvittaisiin merkittävää valtion tukea tilanteessa, jossa moni muukin strategisesti tärkeä ala Venäjällä haluaa valtiolta rahaa.”

Suomen metsäteollisuuden Venäjälle suuntautuvan viennin arvo on 550 miljoonaa euroa. Se on vain kuusi prosenttia metsäteollisuuden koko viennistä.

”Se on kuitenkin hyvä kauppakumppani, sillä venäläiset ostavat tyypillisesti arvokkaimpia vientituotteitamme. Siellä luetaan kiiltäväkantisia lehtiä ja kulutetaan kalliiseen kartonkiin pakattuja tuotteita”, Halonen muistuttaa.

Suomalaistehtaiden kilpailuetu Venäjän markkinoilla esimerkiksi ruotsalaisiin nähden on ollut lyhyt kuljetusmatka.

Venäjä liittyi vuonna 2012 Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Kyseenalaista on, ovatko tuonninrajoitussuunnitelma tai viime viikolla lausutut puukaupan rajoituskaavailut kansainvälisen kauppajärjestön sääntöjen mukaisia.

Hanna Lensu

Avaa artikkelin PDF