Pressuhallista löytyy metsänistutuskoneiden vienti-ihme

Risutecin päätuote on istutuskone. Kuvassa Christian Coio tekee talvihuoltoa asiakkaan koneeseen. Kuva: Silja Viitala

Keltainen pressuhalli numero viisi on piilossa muiden kaltaistensa takana. Junarata kulkee puolta lähempää hallia kuin maantie. Tänne ei sattumalta eksyisi.

Yrityksen nimi lukee hillitysti A4-arkilla ovenpielessä. Askeettisissa olosuhteissa Satakunnan Nakkilassa toimii Suomen suurin metsänistutuskoneiden valmistaja Risutec.

Valtaosa kaupasta käydään ulkomailla ja koneet valmistuvat pääosin alihankintana satakuntalaisissa yrityksissä, joten toistaiseksi on pärjätty toimistolla ja huoltohallilla.

Risutec syntyi 2000-luvun alussa, kun toimitusjohtaja Jussi Aikala päätyi sukupolvenvaihdoksen myötä maanviljelijäksi ja alkoi sivutoimena suunnitella taimikonhoitolaitetta metsäkoneeseen.

Istutuskoneiden kehittely alkoi jonkin ajan kuluttua puuntaimien kasvatusjärjestelmiä valmistavan BCC:n aloitteesta.

Aikalalle projekti on sisältänyt paljon oppimista, kun muun muassa cad-piirustus ja koneiden ohjelmointi on pitänyt opetella alkeista alkaen.

Vuonna 2012 tuolloin vielä Aikalan yksin pyörittämä yritys sai yllättävän pyynnön Etelä-Afrikasta. Ostaja ilmoitti Aikalalle haluavansa metsänistutuskoneen, varaavansa lennot ja tulevansa Suomeen.

“Ajattelin, että tämän täytyy olla joku vitsi”, Aikala muistelee.

Vitsistä ei ollut kyse. Ostaja saapui Suomeen ja räätälöi Aikalan kanssa piirustukset haluamansalaiseen koneeseen. Kone valmistettiin ja lähetettiin Afrikkaan.

Ensimmäisen ulkomaankaupan jälkeen meni vielä tovi odotellessa seuraavaa sähköpostia, mutta vähitellen tilauksia alkoi tulla ensin Brasiliasta, sitten Kiinasta.

Kiinaan on niin ikään viety jo kymmeniä koneita, samoin tuoreimpaan isoon vientimaahan Chileen. Indonesiaan on juuri toimitettu ensimmäinen kone ja seuraavaksi tähdätään Afrikkaan.

Kaukomaissa kauppaa tehdessä saa varautua moneen. Brasiliassa vastassa ovat olleet suuret Mercosur-tullit. Toisinaan laitteita on yritetty myös kopioida.

“Esimerkiksi Kiinassa koneita pyritään ‘parantamaan’ tekemällä samanlainen kone, lisäämällä siihen yksi nippeli ja kutsumalla sitä parannetuksi versioksi”, Aikala kertoo.

Väärennöksiä vastaan kamppaillessa Risutecin etuna on koneiden ohjelmisto, jolla ne ovat etäkäyttöyhteydessä huoltoon. Sähköisiä palveluita on paljon mekaniikkaa hankalampi kopioida.

Metsänistutuskoneet ovat hyvin kapea erikoisala. Suomessa alalla toimii Risutecin lisäksi vain paltamolainen M-Planter. Ulkomailla lähin merkittävä kilpakumppani on ruotsalainen Bracke. Kilpailu tapahtuu muun muassa toimitusajoilla ja palveluilla. Risutec esimerkiksi kouluttaa kohdemaihin paikalliset huoltotyöntekijät. Aiemmin etädiagnostiikka hoidettiin Suomesta, mikä oli Aikalan mukaan pienyrityksessä kestämätön ratkaisu.

“Se tarkoitti sitä, että aamulla viiden aikaan hoidettiin Kiinan koneet ja illalla yhdeltätoista Etelä-Amerikan koneet”, Aikala toteaa.

Aikala näkee, että Suomessa koneistutuksen yleistymistä hidastaa se, että työhön liittyy vanhoja uskomuksia muun muassa menetelmän kalleudesta. Tällä hetkellä vain viitisen prosenttia istutuksista tehdään koneella. UPM on menetelmän suurin käyttäjä.

Toimitusjohtajan mukaan nykyisissä laskelmissa istutustyön hinta on noin hehtaaria suuremmilla kuvioilla tasoissa käsinistutuksen kanssa. Kaivinkoneen lisäksi osaa Risutecin malleista voidaan käyttää myös harvesterilla tai ajokoneella.

“Uskon, että uusien tutkimusten myötä koneistutus lisäansiona alkaa kiinnostaa koneyrittäjiä”, Aikala toteaa.

Koneistutuksen etuna on myös se, että koneella voidaan samalla kertaa suorittaa muokkauksen ja istutuksen lisäksi esimerkiksi kastelua ja lannoitusta sekä torjunta-aineiden levitystä, jotka parantavat taimen mahdollisuuksia selvitä. Chilen kuivimmillakin alueilla männyntaimien selviytymisprosentti on saatu nostettua yli 93:een.