Metsälain muutos vähensi kymppipykälän kohteita, syynä myös kaavoitus ja väärät määrittelyt – "Lakikohteiden rajaamisessa on ollut eroja eri metsäkeskusten alueella"

Yli puolet metsälain 10-pykälän kartoitetuista erityisen arvokkaista elinympäristöistä ovat pienvesikohteita. Kuva: Heikki Willamo

Kuva: Jukka Pasonen

Metsälain 10-pykälän eli erityisen tärkeiden elinympäristöjen pinta-ala on pienentynyt parissa vuodessa yli 30 prosenttia.

Noin 34 000 hehtaarin pudotus tuli ilmi tammikuussa, kun Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä tehdyn arvion metsälain uudistamisen vaikutuksista.

Vuonna 2014 voimaan tulleen päivitetyn metsälain tavoitteena oli parantaa monimuotoisuuden turvaamista. Miten suunta on sitten täysin päinvastainen?

Syitä kohteiden vähenemiseen on useita. Metsälakikohde on saatettu alun perin määrittää väärin tai sen luokitus on vaihtunut maankäyttömuodon muututtua.

Osa kohteista onkin siirtynyt luonnonsuojelulain piiriin. Myös kaavoitus on vähentänyt kohteita.

"Kaavoituksen vaikutuksesta metsälaki ei enää ole kaikilla alueilla voimassa. Näillä alueilla ei voi siten olla enää metsälakikohteitakaan. ", kertoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen metsäkeskuksesta.

Kolmas ja eniten keskustelua herättänyt syy on nykyiseen metsälakiin kuusi vuotta sitten tehty muutos. Se edellyttää kohteiden olevan pienialaisia tai taloudellisesti vähämerkityksellisiä.

Lisäys tehtiin Partasen mukaan muun muassa siksi, että metsien käsittely on kohteilla rajattua.

"Metsälaissa ei ole mekanismia, jolla korvata suoraan metsänomistajille rajoitteista aiheutuvia menetyksiä, koska kemeran ympäristötuki on hakemisen ja valtion vuosittaisen budjetin varassa. Siksi onkin ymmärrettävää, että metsälakikohteita rajoitetaan kohtuullisiksi."

Pienialaisuuden ja metsätalouden vähämerkityksellisyyden rajoja ei kuitenkaan määritellä metsälaissa.

Metsäkeskuksen tulkintasuosituksen mukaan pienialaisuuden raja on pääsääntöisesti kaksi hehtaaria. Esimerkiksi kolmen hehtaarin kokoinen lehto ei ole enää pienialaiseksi luettava kohde eikä siten metsälakikohde.

Vähämerkityksellisyys täyttyy, jos markkinakelpoisen puuston arvo on alle 3 000 euroa.

Metsäkeskus aloitti vuonna 2018 tietohuollon, jonka tavoitteena on parantaa metsälakikohteiden tietojen laatua ja tasavertaisuutta maan eri osissa.

"Huollamme jatkuvasti metsätietojamme. Lakimuutoksen jälkeen tarve kasvoi", Partanen sanoo.

Partasen mukaan 10-pykälän kohteita on kartoitettu 90-luvun lopulta alkaen.

"Lakikohteiden rajaamisessa on ollut eroja eri metsäkeskusten alueella. Toiminnan tulee olla yhtenäistä niin, että maanomistajat ja toimijat ovat eri puolilla Suomea samalla viivalla."

MTK:n metsäjohtajan Juha Hakkaraisen mukaan esimerkiksi pienvesialueiden rajaukset eivät ole aina vastanneet lain kriteerejä.

"Esimerkiksi viiden hehtaarin kuvio, joka rajautuu yhdeltä sivulta puroon, on saatettu määritellä kokonaan lakikuvioksi."

Vähäpuustoisilla ja puuttomilla alueilla luokituksen muutoksella ei Luken arvioinnin mukaan ole juurikaan vaikutusta monimuotoisuuteen. Yli kaksi kolmasosaa poistuneista lakikohteista on tällaisia.

Sen sijaan puustoisissa puronvarsissa, rehevissä korvissa ja lehdoissa muutos voi vähentää monimuotoisuutta nopeasti.

Partanen muistuttaa, että pelkkä luokituksen muutos järjestelmässä ei kuitenkaan automaattisesti hävitä luontoa. "Lopputulos on kiinni metsän hakkuuratkaisusta."

Luken metsälain arvioinnin mukaan metsälakikohteiden määrittelyä, tulkintasuosituksia, rajaamista sekä poistojen merkitystä monimuotoisuudelle pitäisi tarkastella tarkemmin.

Maa- ja metsätalousministeriö aikoo käynnistää kevään aikana lisäselvityshankkeen. Suunnitelmat ovat jo työn alla, ja hanke toteutetaan vuoden loppuun mennessä.

Paras keino luontoarvojen säilyttämiseen on Partasen mielestä metsänomistajien neuvonta. Monet metsälain piiristä poistuneet kohteet täyttävät esimerkiksi Metso-ohjelman kriteerit.

"Maanomistajat ovat ottaneet ympäristötukisopimukset hyvin vastaan. Ongelmana on, että kohteita olisi enemmän kuin mitä pystymme rahoittamaan. Jos pysyvä suojelu kiinnostaa maanomistajaa, kehotamme ottamaa yhteyttä ely-keskukseen", Partanen sanoo.

"Solmimme jatkuvasti uusia ympäristötukisopimuksia. Viime vuonna sopimuksia tehtiin 2 400 hehtaarille ja edellisvuonna 2 500 hehtaarille. Toivomme, että määrärahoja pystyttäisiin lisäämään."

Talven aikana metsäkeskus on myös kehittänyt potentiaalisten metsälakikohteiden löytymistä haarukoimalla niitä kaukokartoitusaineistosta.

"Maastossa varmistetaan täyttääkö potentiaalinen kohde 10-pykälän kriteerit vai onko se muu arvokas elinympäristö", Partanen kertoo.

Lue myös:

Metsänomistajat vastustavat tiukasti metsälain avaamista

Kaataako metsälain muutos suojelukohteiden puuston? Valtaosaa 34 000 hehtaarista ei uhkaa mikään, sanoo MTK:n metsäjohtaja

WWF kauhuissaan: 34 000 hehtaarilta suojelukohteita poistuu metsälain suoja – hakkuut mahdollisia

• Erityiset tärkeät elinympäristöt on määritelty metsälain 10 §:ssä.
• Ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat selvästi ympäröivästä metsäluonnosta.
• Kohteita ovat muun muassa rehevät lehtolaikut, vähintään kymmenen metriä korkeat jyrkänteet, puuntuotannollisesti vähätuottoiset kalliot ja kivikot sekä lähteiden, purojen ja norojen välittömät lähiympäristöt.
• Lakikohteiden tulee olla pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä.
• Elinympäristöissä voi tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, jos elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan.
• Ominaispiirteitä vahvistavia toimenpiteitä ovat luonnonhoitotoimet ja luonnontilan ennallistamistoimet.
• Säilyttäviä toimenpiteitä ovat varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut, yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen sekä Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puiden taimien istuttaminen tai siementen kylväminen.
• Uudistushakkuuta, metsätietä, kasvupaikalle ominaista kasvillisuutta vahingoittavaa maanpinnan käsittelyä, ojitusta tai purojen ja norojen perkausta ei saa tehdä.
• Tietoa omasta metsästä löytyneistä metsälakikohteista saa metsään.fi-palvelusta tai metsäkeskuksesta.