
Tuulastuksen MM-kisat järjestettiin Hankasalmella – voiton ratkaisi 12-vuotias Janni Aula
Tuulastus on perinteinen pimeiden syysiltojen kalastusmuoto. Harva enää tuulastaa, mutta silti epäviralliset tuulastuksen MM-kisat sekä SM-kisat järjestettiin Hankasalmella 15.–16. syyskuuta.
Parasta tuulastusaikaa on myöhäinen syksy, sillä silloin on tarpeeksi pimeää eivätkä kalat ole yhtä nopealiikkeisiä kuin kesällä. Kuva: Hannu Huttu”Epävirallisten MM-kisojen voittajaporukka sai saaliikseen 13 143 grammaa kaloja. SM-kisojen 15932 voittajien atraimeen tarttui yhteensä 15 932 grammaa kalaa”, kertoo kilpailun johtaja Petri Aula.
Kilpailuissa hauki oli tyypillisin saalis, mutta myös mm. ahvenia ja lahnoja saatiin saaliiksi.
SM-kisojen kärkikolmikko: Vasemmalta Petteri Huovinen, Uula Suhonen, Saku Nieminen, Paavo Ruhanen, Teppo Päivärinta ja Jarmo Mäkinen. Kuva: Petri Aula”Epävirallisessa MM-tuulastuskisassa saatiin tänä vuonna todennäköisesti kaikkien aikojen nuorin voittaja. 12-vuotias Janni Aula pyydysti joukkueen suurimman lahnan, joka ratkaisi voiton 134 gramman erolla kakkoseksi tulleeseen joukkueseen”, Petri Aula kertoo.
Venekuntia oli molemmissa kisoissa liikkeellä parikymmentä. Kisailijoita oli saapunut Rovaniemeltä, Joensuusta Alavudelta ja eri puolilta Etelä- Suomea.
Epävirallisten tuulastuksen MM-kisojen voittajajoukkue: Petri Aula, Marcus Juntunen, Mauri Saarela ja Janni Aula. Kuva: Petri Aula”Kisoihin sattui tänä vuonna hyvät kelit. Sateita ei saatu, joskin lounaasta puhalteli vähän tuulia, jotka vaikeuttivat tiettyjen rantojen näkyvyyttä aaltojen rikkoessa veden pinnan”, Aula kertoo
Tuulastuksessa kaloja etsitään illan pimeydessä veneen ja valon avulla rantojen tuntumasta. Parasta tuulastusaikaa on myöhäinen syksy.
”Mitä myöhempään sen parempi. Kun lämpötilat menee alle 10 asteen, ne ihan isot kalat tulevat rantaveteen. Tällä hetkellä rannat ovat täynnä pikkuhaukea”, sanoo kalastusoppaana Lohjalla toimiva Ari Karppinen, joka on käynnistelemässä vähitellen omaa tuulastuskauttaan. Tuulastus yhä kiinnostaa monia.
Itse pyyntiväline eli atrain ei ole sadassa vuodessa juuri muuttunut. Ennen vanhaan veneen kokassa paloivat tervakset, mutta nykyisin valotekniikka on vaihtunut lediin.
”Ledivalot voi kiinnittää jopa veden alle, mikä parantaa näkyvyyttä. Omassa veneessä on kiinnitettynä kolme vedenalaista valoa, joten näkyvyys on hyvä pitkälle pohjaa”, Karppinen toteaa.
Tuulastus on niin tehokas kalastusmuoto, että se on ollut ajoittain lailla kielletty kalakantojen suojelemiseksi. Vanhemmat kalamiehet ovat kertoneet Karppiselle, että sota-aikojen jälkeiset ajat olivat tuulastuksen kulta-aikaa.
”Järvet olivat kalastukseen tulleen tauon jälkeen täynnä kalaa ja tuolloin myös vedet olivat kirkkampia, vaikka valot eivät olleet yhtä tehokkaita.”
Tuulastuksessa atrain viedään ensin rauhallisesti veden pinnan alle lähelle kalaa ja sitten kalaa isketään nopeasti sellaisesta syvyydestä, että kalan yltää lyömään pohjaan.
Kalastuslain mukaan atrainta, harppuunaa tai niihin verrattavaa terällä, koukulla tai kärjellä varustettua välinettä sekä kalastusta tulta tai valoa käyttäen ei saa käyttää vaelluskalavesistön joessa, koski- ja virta-alueilla. Sama tilanne on 15. päivästä huhtikuuta 31. päivään toukokuuta muissakin vesistöissä.
Tuulastukseen tarvitaan aina kalastuslupa. Useat kalastuskunnat myyvät erillisiä tuulastuslupia alueilleen ja myös kalastuskunnan ulkopuolisille kalastajille.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat






