Metsästäjäliitto kannustaa metsästysseuroja järjestämään suurpetojen lumijälkien laskentatempauksen tammikuun lopussa

Ilveksen jälki lumessa. Kuva: Kai Tirkkonen

Tempauksessa metsästysseurojen toivotaan järjestävän suurpetojen jälkihavainnointia. Jäljistä tulee ilmoittaa paikallisille suurpetoyhdyshenkilölle, jotka varmistavat havainnot tehtävänsä mukaisesti ja kirjaavat ne sitten Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään. Mikäli lumi- ja sääolosuhteet eivät tammikuussa ole suotuisat, varaviikonlopuksi on määritelty 3.–4. helmikuuta.

Moni metsästäjä suhtautuu suurpetojen jälkien ilmoittamiseen nykyisin kriittisesti, ja suurpetohavainnot jätetään usein ilmoittamatta. Jos ilmiö laajenee, kanta-arviot uhkaavat muuttua epävarmemmiksi.

Luonnonvarakeskus ehti varoittaa ilmiöstä ja kertoi sen johtavan todennäköisesti entistä tiukempaan suurpetojen suojeluun.

Metsästäjäliiton tiedotteen mukaan tempauksen tarkoituksena on varmistaa, että susien ja ilveksen kanta-arvioon saadaan kerrytetyksi havaintoja. Metsästäjäliitto tähdentää, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys voi onnistua vain, mikäli kanta-arviot osoittavat, että suurpetoja on metsästyksen mahdollistava määrä.

Metsästäjäliitto muistuttaa tiedotteessaan, että komission tuore linjanmuutos koskee vain sutta ja että EU-tason muutokset vievät vuosia. Liitto vaatiikin edelleen muutosta Suomen suurpetolainsäädäntöön, jotta myös paikalliset sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat otettaisiin paremmin huomioon.

Metsästäjäliiton mielestä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin julkistamassa kansallisessa työryhmässä tulee löytää Ruotsin toimintamallin mukaisia lääkkeitä suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevan lainsäädännön ja hallinnon uudistamiseen.

Työryhmässä tulisi Metsästäjäliiton mielestä kehittää myös suurpetojen kantojen arviointia ja kannanhoitosuunnitelmia niin, että ne perustuvat Ruotsin mallin mukaisesti suurpetoalueisiin. Ruotsi on jaettu suurpetoalueisiin, joille on jyvitetty valtakunnallisesti kannanhoitosuunnittelussa osoitetut suurpetojen suotuisan suojelutason arvot ja joille tuotetaan tieteellisesti korkeatasoiset ja julkisesti läpinäkyvät suurpetojen kanta-arviot.

Lisäksi kannanhoidollisen metsästyksen linjaukset ja perustelut laaditaan Ruotsissa suurpetoalueiden yhteistoimintaneuvostoissa, jolloin metsästäjien ei tarvitse erikseen enää perustella lupahakemuksia.

Metsästäjäliitto on huolissaan myös siitä, että koirasusiongelma on edelleen ratkaisematta. Työryhmän tulisikin laatia myös lainsäädäntöesitys hybridisusien tai niitä sisältävien laumojen poistamiseksi kokonaan siten, että poikkeuslupapäätöksen susien poistamisesta tekee riistahallinto ilman erillisiä hakemuksia.