Puuta paloi energiaksiennätysmäärä viime vuonna

Pöyry arvioi metsähaketta olevan saatavilla enimmillään 18–19 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2020. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Kiinteistä puupolttoaineista saatiin energiaa lämpö- ja voimalaitoksissa viime vuonna noin 34 terawattituntia.

Kiinteän puun käyttö on viime vuosina kasvanut selvästi. Sen sijaan metsäteollisuuden puupohjaisten jäteliemien eli sellunkeiton yhteydessä syntyvän mustalipeän käyttö on pysynyt ennallaan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna jäteliemistä syntyi energiaa 38 terawattituntia, saman verran kuin 2010 ja 2011.

Kiinteistä puupolttoaineista metsähakkeen poltto on lisääntynyt nopeimmin. Metsähakkeen kulutus nousi edellisvuoden 7,5 miljoonasta kuutiometristä viime vuonna 8,2 miljoonaan kuutiometriin.

Lämpö- ja voimalaitoksissa metsähaketta paloi 7,5 miljoonaa kuutiometriä ja pientaloissa 0,7 miljoonaa kuutiometriä.

Metsäteollisuuden sivutuotepuuta käytettiin Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan Esa Ylitalon mukaan viime vuonna jokseenkin edellisvuotinen määrä, 9,4 miljoonaa kuutiometriä. Sivutuotteista kuorta paloi 6,5 miljoonaa kuutiometriä.

Metsähakkeen käytön tavoitetta on nostettu viime vuosina pitkin harppauksin. Kansallisessa metsäohjelmassa asetettiin alunperin tavoitteeksi viisi miljoonaa kuutiometriä vuodelle 2010.

Ohjelman tarkistuksessa vuotuinen tavoite korotettiin 10–12 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä.

Hallituksen päivittämän energia- ja ilmastostrategian mukaan metsähakkeen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa pitäisi nostaa 25 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Energiamäärään tarvitaan metsähaketta 13,5 miljoonaa kuutiometriä.

Päivitetty energia- ja ilmastostrategia annettiin toissa viikolla selontekona eduskunnalle.

Energia- ja ilmastostrategian taustaraporttiin on kirjattu tavoite nostaa metsähakkeen käyttö 16,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2023 mennessä.

Teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä korostaa, ettei 16,5 miljoonaa kuutiometriä ole poliittinen linjaus. Taustaraportissa on hänen mukaansa vain arvioitu, mihin metsähakkeen käyttö voisi yltää.

Kuuva viittaa Pöyryn selvitykseen, jonka mukaan metsähakkeen käyttöä on vaikea lisätä merkittävästi vuotuisesta 13,5 miljoonasta kuutiometristä.

Pöyry arvioi, että ennustetuilla hakkuumäärillä metsähaketta olisi saatavilla enimmillään 18–19 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2020. Saatavuuteen vaikuttavat muun muassa korjuusuositusten rajoitteet, korjuuhäviöt ja metsänomistajien tarjontahalukkuus.

Vuoteen 2025 mennessä voimalaitoksissa pitäisi palaa kivihiilen sijasta puuta. Puusta valmistetulla kaasulla yritetään syrjäyttää 10 prosenttia nykyisestä maakaasun käytöstä.

”Jos EU:sta tulee vuodelle 2030 uudet kovat uusiutuvan energian tavoitteet, niin metsähake ei ole ratkaisu. Pitää olla paljon jotain muuta, joka on todennäköisesti paljon kalliimpaa kuin metsähake”, Kuuva sanoo.

JUHA KAIHLANEN

Avaa artikkelin PDF